11 maata vaatii rajoituksia Venäjän 478,000 turistiviisumille

Ranskan Rivieran ja Espanjan rannikon lomakohteissa venäläiset turistit voivat viettää kesää samaan aikaan, kun Venäjä iskee ohjuksilla Ukrainan kaupunkeihin. Yhdentoista maan mielestä EU:n viisumilinja on jäänyt sodan oloissa kestämättömäksi. Maat lähettivät 3. kesäkuuta Euroopan komissiolle yhteisen kirjeen, jossa ne vaativat sitovia rajoituksia Venäjän kansalaisten Schengen-viisumeihin.

Suuttumuksen luvut

Schengen-maat myönsivät vuonna 2025 Venäjän kansalaisille 477 878 turistiviisumia. Määrä kasvoi lähes 40 prosenttia vuodesta 2023, joka oli ensimmäinen kokonainen sotavuosi (EUobserver, GP). Lähteiden mukaan kolmelle maalle keskittyy noin kolme neljäsosaa viisumeista: Ranska myönsi noin 156 500, Italia 161 000 ja Espanja 123 000 viisumia (Euronews, Quotidiano.net).

Kirjeen allekirjoittivat Ruotsi, Tanska, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tshekki, Alankomaat, Islanti ja Norja. Niiden mukaan on "syvästi häiritsevää", että venäläiset turistit lomailevat Euroopassa samalla kun "ohjukset ja droonit osuvat edelleen siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin Ukrainassa" (Euractiv). Ruotsin maahanmuuttoministeri Johan Forssell sanoi asian suoraan: Venäläisten, "jotka tukevat Venäjän täysimittaista hyökkäystä", ei pitäisi voida tulla Eurooppaan "lepäämään rannoille tai istumaan viihtyisissä ulkokahviloissa punaviinilasillisen ääressä" (GP).

Järjestelmä hajottaa vastuun

Ongelma on Schengen-järjestelmän rakenteessa. Jokainen EU-maa päättää omissa konsulaateissaan, kenelle viisumi myönnetään. Kun venäläisellä turistilla on voimassa oleva Ranskan myöntämä Schengen-viisumi, hän voi kuitenkin liikkua laillisesti 29 maan alueella. Viro kielsi venäläisten maahantulon elokuussa 2022 kansallisen rajalainsäädäntönsä nojalla (Riigi Teataja) ja käännyttää venäläisiä rajalta riippumatta siitä, mikä maa viisumin on myöntänyt. Puola on toiminut samaan tapaan. Nämä ovat kansallisia kiertoteitä, eivät EU-tason ratkaisuja.

Ainoa nykyinen yhteinen väline on viisumisäännöstön 25 a artikla. Sen nojalla neuvosto eli jäsenvaltioiden hallitukset voivat keskeyttää viisumietuuksia jonkin maan osalta. Säännös koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa maa ei ota takaisin omia kansalaisiaan, jotka oleskelevat EU:ssa laittomasti. Se ei ole sodan tai turvallisuuspolitiikan väline. Kun artiklaa käytettiin Etiopiaa vastaan vuonna 2024, kyse oli nimenomaan palautusyhteistyöstä (Brussels Times). Päätös vaatii yksimielisyyttä, joten Ranska, Italia tai Espanja voi yksin estää sen.

Hiljainen keskusta ja Välimeren vastarinta

Myöskään Saksa ei allekirjoittanut kirjettä, vaikka se myönsi vuonna 2025 alle 24 000 viisumia venäläisille. Määrä on pudonnut 90 prosenttia sotaa edeltäneestä tasosta. Berliinin perustelu, joka esitettiin IPG Journalissa, on poliittinen: yleinen viisumikielto olisi "lahja Kremlille", koska se ruokkisi viestiä siitä, että "länsi ei toimi sotaa vaan venäläisiä vastaan" (IPG Journal). Saman varoituksen on esittänyt myös edesmenneen oppositiojohtajan leski Julia Navalnaja (Le Monde).

Ranska, Italia ja Espanja eivät antaneet kirjeeseen virallista vastausta. Le Monden mukaan aihe "nolostuttaa" Pariisia. Diplomaattisten lähteiden mukaan nykyiset pakotteet estävät jo pakotelistoilla olevien henkilöiden liikkumista, eikä opiskelijoita tai opposition edustajia pitäisi rangaista (Le Monde). Italian uskottavuutta heikentää lisäksi entisen suurlähettilään pidätys. Häntä syytetään Schengen-viisumien myymisestä venäläisille jopa 16 000 eurolla kappaleelta (Difesa Online).

Lupaus siirtyy eteenpäin

Komission vastaus tuli 5. kesäkuuta tiedottaja Markus Lammertilta. Komissio lupasi "kohdennettuja rajoittavia viisumitoimia" osana viisumisäännöstön uudistusta, jota odotetaan vuonna 2027, mutta ei täsmentänyt rajoitusten laajuutta eikä käsittelyaikataulua (Euronews). Vaikka komissio antaisi ehdotuksen aikataulussa, se menisi vielä neuvotteluihin Euroopan parlamentin kanssa. Parlamentilla on yhtäläinen valta muuttaa tai hylätä teksti. Ranska ja Italia voisivat vesittää rajoituksia useassa vaiheessa.

Yhdentoista maan ryhmä haluaa sitovat säännöt ennen ensi kesää. Komissio tarjoaa lupausta ensi vuodelle. Väliin jää vielä yksi lomakausi ja mahdollisesti lähes puoli miljoonaa viisumia, joita EU:n itäinen reuna pitää moraalisena ja turvallisuuspoliittisena epäonnistumisena. Välimeren maissa sama liike näkyy matkailutuloina. EU pakottaa Venäjää yhdellä kädellä ja leimaa turistiviisumeita toisella. Ristiriitaa ei voida ratkaista ennen kuin viisumisäännöstö muuttuu.