12 maata jäljessä EU:n rajaseulonnoissa

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta tulee 12. kesäkuuta sitovaa oikeutta kaikissa 27 jäsenmaassa. Kyse on kymmenestä asetuksesta, joilla EU yhtenäistää turvapaikkamenettelyä saapumisesta palautukseen ja tuo mukaan pakollisen vastuunjaon. Järjestelmä ei kuitenkaan ole valmis. Ranska ei ole julkaissut kansallista lainsäädäntöä, jolla sääntöjä sovelletaan. Espanja ottaa käyttöön lyhennetyt valitusajat ilman niihin sovitettua tuomioistuinjärjestelmää. Italian toimeenpanosuunnitelmaa ei ole julkaistu. Yhdeksän jäsenmaata ei ole testannut Eurodac-järjestelmiä, vaikka yhteinen biometrinen tietokanta on koko mallin tekninen perusta (ETIAS.com). Sääntökehikko tulee voimaan ennen kuin sitä pyörittävä koneisto on kunnossa.

Seitsemän päivän seulonta, 12 viikon päätökset

Sopimus rakentuu rajalla tapahtuvan nopeutuksen varaan. EU:n ulkorajalle saapuvat henkilöt on seulottava seitsemässä päivässä. Seulontaan kuuluu biometristen tietojen kerääminen kuusivuotiaista alkaen (Euroopan komissio). Jos hakija tulee maasta, jonka kansalaisten turvapaikkahakemuksista alle 20 prosenttia hyväksytään, hänet ohjataan nopeutettuun rajamenettelyyn. Ensimmäinen päätös ja valitus on ratkaistava 12 viikossa. Tänä aikana hakijan katsotaan oikeudellisesti olevan EU-alueen ulkopuolella (CGRS Belgium).

Uutta on myös pakollinen solidaarisuus. Ulkorajamaat, kuten Italia, Espanja, Kreikka ja Kypros, voivat pyytää apua muilta jäsenmailta. Muiden on vastattava joko siirtämällä turvapaikanhakijoita omalle alueelleen, maksamalla noin 20 000 euroa jokaisesta henkilöstä, jota ne eivät ota vastaan, tai lähettämällä henkilöstöä ja kalustoa. Ensimmäinen solidaarisuuspooli kattaa kesäkuun ja joulukuun 2026 välisen ajan: 21 000 siirtoa tai 420 milj. euroa (Ranskan senaatti). Unkari ja Slovakia eivät luvanneet mitään.

Komission 8. toukokuuta julkaisema valmiusraportti osoitti, että seulontaan tarvittava infrastruktuuri ja henkilöstö olivat paikallaan vain 15 jäsenmaassa 27:stä (Euroopan komissio, ETIAS.com). Sopimuksen edellyttämää maksutonta oikeusapua ei ollut saatavilla kuudessa maassa, niiden joukossa Kreikassa ja Italiassa, jotka EU on virallisesti luokitellut kovan muuttoliikepaineen maiksi. Perusoikeuksien valvontamekanismi rajamenettelyissä ei ollut toiminnassa Belgiassa, Unkarissa, Italiassa eikä Maltalla (Euroopan komissio).

Kolme maata, kolme oikeudellista aukkoa

Ranskassa hallitus sivuutti parlamentin kokonaan. Se käytti perustuslain 38. artiklaa, joka antaa hallitukselle määräajaksi oikeuden säätää asetuksilla, ja kirjoitti uudelleen noin 40 prosenttia maahanmuuttolaista. Vasemmisto ja oikeisto vastustivat ratkaisua eri syistä, mutta molemmat arvostelivat myös parlamentin ohittamista (Le Monde). Asetusta ei ole julkaistu. Hallitus on väläyttänyt aukon paikkaamista hallinnollisella ohjeella, joka sitoo viranomaisia heikommin kuin laki. Ranskan korkein hallintotuomioistuin Conseil d'État varoitti “oikeudellisen epävarmuuden” jaksosta, jossa vanhat ja uudet säännöt ovat rinnakkain ilman selkeää ohjausta (Conseil d'État).

Espanjassa valtionasiamies vahvisti 1. kesäkuuta, että valitusajat lyhenevät kahdesta kuukaudesta lyhimmillään viiteen päivään ilman kansallista lakia, joka järjestäisi siirtymän tuomioistuimissa (EuropaPress). Puola sai toisenlaisen myönnytyksen: vuoden vapautuksen siirtovelvoitteista. Perusteluna oli, että yli miljoonan ukrainalaispakolaisen vastaanottaminen ja Schengen-alueen itärajan puolustaminen vastaavat solidaarisuutta. Pääministeri Donald Tusk esitti vapautuksen ratkaistuna asiana (VisaHQ). Se päättyy joulukuussa.

Uudet palautussäännöt kiristävät kokonaisuutta

Euroopan parlamentti, EU:n suoraan valittu lainsäätäjä, ja jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto pääsivät 1. kesäkuuta alustavaan sopuun palautusasetuksesta. Sopimus sallisi palautukset kolmansissa maissa sijaitseviin “palautuskeskuksiin”, vaikka palautettavalla ei olisi aiempaa yhteyttä kyseiseen maahan. Hallinnollinen säilöönotto voisi kestää 24 kuukautta, eikä valitus palautuspäätöksestä enää automaattisesti antaisi oikeutta jäädä maahan odottamaan ratkaisua (Euroopan parlamentti, Euronews). Euroopan suurin pakolaisjärjestöjen verkosto ECRE kutsui asetusta “yhdeksi EU:n lähihistorian rankaisevimmista ja vaarallisimmista maahanmuuttovälineistä” (ECRE).

Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus sekä palautusasetus muodostavat yhdessä järjestelmän, joka olettaa hallinnon toimivan nopeasti: seitsemän päivän seulonta, 12 viikon ratkaisut, lyhennetyt valitukset ja nopeutetut palautukset. Komission oma valmiusraportti kertoo, että useimmilla jäsenmailla ei ole 12. kesäkuuta mennessä tähän tarvittavia tuomioistuimia, juristeja eikä rajarakenteita.