14 varjotankkeria kulki pysähtymättä

Bulgarian ja Romanian rannikoiden edustalla kulkee edelleen aluksia, jotka luokitellaan Venäjän varjolaivastoon. Tammikuun ja elokuun 2026 välillä vähintään 14 tällaista tankkeria vietti yhteensä 418 tuntia kahden EU-maan vesillä, kertoo Greenpeace Bulgarian selvitys, joka perustuu Lloyd’s List Intelligencen seurantatietoihin (Greenpeace Bulgaria, Fakti). Yhtäkään ei pysäytetty, tarkastettu aluksella eikä otettu kiinni.

Ensimmäinen tulkinta on helppo: valvonta petti. Merioikeudessa asia ei ole näin yksinkertainen. EU voi lisätä aluksia pakotelistoille, mutta rannikkovaltiolla pitää silti olla oikeudellinen peruste pysäyttää alus.

Miksi pelkkä läsnäolo ei riitä kiinniottoon

Lloyd’s Listin varjolaivastorekisteri merkitsee tankkereita, joiden toimintaan liittyy harhaanjohtavia käytäntöjä ja pakotteiden kohteena olevia öljylasteja (Greenpeace Bulgaria). Julkistetut tiedot eivät kuitenkaan sisällä aluskohtaista reittihistoriaa, lastitietoja, vakuutustilannetta tai näyttöä siitä, että mikään 14 aluksesta olisi käynyt satamassa, siirtänyt lastia tai aiheuttanut pilaantumista Bulgarian tai Romanian vesillä.

Kansainvälinen merioikeus suojaa niin sanottua viatonta kauttakulkua. YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaan alus saa kulkea toisen valtion aluemeren läpi, jos kulku ei vahingoita rannikkovaltion rauhaa, järjestystä tai turvallisuutta (UNCLOS). Pakotelistaus ei yksin kumoa oikeutta. Mustanmeren poikki pysähtymättä ja lastia siirtämättä kulkevalla tankkerilla on lähtökohtaisesti sama kauttakulkuoikeus kuin muillakin aluksilla. SWP Berlinin arvion mukaan listaus lisää poliittista painetta, mutta ei anna yleistä valtaa takavarikoida aluksia (SWP Berlin).

Greenpeacen kampanjan näkyvin kohde on Kairos, Burgasin lähellä hylättynä oleva pakotelistattu tankkeri. Aktivistit maalasivat aluksen kylkeen viestin sen jälkeen, kun satelliittikuvissa oli näkynyt öljylauttaa muistuttavia jälkiä lähialueella (Greenpeace Bulgaria Kairos, Cherno More). Bulgarian meriviranomaisten mukaan myöhemmissä tarkastuksissa ei havaittu aktiivista pilaantumista. Kiista on yhä auki.

Missä valvonta toimii ja missä ei

Romanian vastaus näyttää aukon. Romanian meriviranomainen ilmoitti, ettei yksikään pakotelistattu alus ollut tullut Romanian satamiin listauspäivänsä jälkeen (DottoTV, Radio Constanta). Se vastaa yhteen kysymykseen: satamiin pääsyyn. Se ei vastaa siihen, mitä liikkuu Romanian talousvyöhykkeellä, jossa valtiolla on oikeuksia luonnonvaroihin ja ympäristönsuojeluun mutta ei täyttä aluemeren kaltaista määräysvaltaa.

ProTV:n mukaan Romanian rajavartiosto on saanut toukokuusta 2022 lähtien yli 1 200 ilmoitusta alusten välisistä lastinsiirroista. Rajavartioston mukaan tarkastuksia ei tarvittu, koska alukset olivat tehneet ilmoitukset pilaantumisen ehkäisyä koskevien sääntöjen mukaisesti (Stirile ProTV). Ilmoittamista kohdeltiin siis käytännössä sääntöjen noudattamisena.

Tanska näyttää, miltä valvonta näyttää silloin, kun valtio käyttää satamissa, ankkuripaikoilla ja kapeikoissa niitä keinoja, joita sillä on. Itämeren pullonkaulassa sijaitseva Tanska kirjasi vuonna 2025 292 varjolaivastoon liitetyn tankkerin matkaa Tanskan vesien kautta (gCaptain). Viranomaiset tarkastivat 79 tankkeria Skagen Redin ankkurialueella ja pidättivät neljä alusta (Sofart). Tanska otti käyttöön myös vakuutustodistusten tarkastukset lastatuille tankkereille, jotka poistuvat Ison-Beltin kautta. Puuttuvat asiakirjat syötetään pakotetyöhön (Folketinget). Valvonta puree ankkuripaikoilla ja kapeikoissa. Avomerellä alukset kulkevat ohi.

Palveluvivut ratkaisevat pakotteiden tehon

Syvempi pullonkaula ei ole Mustanmeren rannikolla vaan Ateenassa ja Vallettassa. Financial Timesin analyysin mukaan kreikkalaisiin kytkeytyvät varustamot ansaitsivat vähintään 3,8 miljardia dollaria kolmen vuoden aikana Venäjän raakaöljykaupasta (Fortune Greece). Kun EU:n 21. pakotepaketti pyrki rajoittamaan merenkulun palveluja, kuten vakuutuksia, välitystä, alusten hallinnointia ja rahoitusta, Kreikka esti sovun, kunnes sai poikkeuksia Venäjän LNG-kuljetuksille (Naftemporiki, News247). EU:n pakotteet vaativat jäsenmaiden yksimielisyyden neuvostossa, jossa kaikkien 27 maan ulkoministerien on hyväksyttävä päätös. Yksi maa voi pysäyttää koko paketin. Kreikka käytti tätä valtaa.

EU on lisännyt aluksia pakotelistoilleen tasaisesti. 21. pakotepaketti antoi jäsenmaille uuden toimivallan takavarikoida lastia kiinni otetuista varjolaivaston aluksista (Skuld, Gard). Eurooppalaisten merenkulkupalvelujen katkaisemisella on silti hintansa: lasteja voi siirtyä vanhemmille aluksille, läpinäkymättömien lippujen alle ja länsimaiden ulkopuolisille vakuuttajille. Silloin laivastoa on vaikeampi seurata ja sen turvallisuutta vaikeampi arvioida (Brookings).

Nuo 14 tankkeria ja 418 tuntia näyttävät ongelman, johon EU on rakentanut pakotesääntöjä mutta jonka käytännön riskin se on jättänyt rannikkovaltioille. Bulgaria ja Romania kantavat ympäristöriskin, kun vanhat ja heikosti vakuutetut alukset kulkevat niiden vesien kautta. Kreikka pitää käsissään palveluja, joilla varjolaivaston taloutta voisi painaa. Pelkkää seurantaa kohdellaan nyt valvontana. Niin kauan kuin Sofia ja Bukarest eivät ota käyttöön Tanskan toimiviksi osoittamia keinoja, kuten ankkurialuetarkastuksia, vakuutustodistusten tarkastuksia ja dokumentoituja pilaantumisperusteita, ne laskevat tunteja samalla kun tankkerit jatkavat matkaa.