15 miljoonaa osti Paksille 20 senttiä

Tonava ei laskenut Unkarin ydinvoimalan ehdoilla, joten joenuomaa muutettiin. Työryhmät upottivat kaksi proomua ja rakensivat väliaikaisen pohjakynnyksen, jotta vedenpinta nousisi voimalan vedenottopaikalla muutamia senttejä. Ratkaisu riitti ainakin hetkeksi. 23. elokuuta Paksin ydinvoimalassa oli käynnissä neljä kahdeksasta turbiinista, tuotanto ylitti 800 megawattia, ja hallitus odotti laitoksen palaavan täyteen 2 000 megawatin tehoon viikon puoliväliin mennessä (Portfolio, Euronews HU).

Uudelleenkäynnistys on olennainen, koska Romania kokeili Cernavodăssa lähes samaa hätätekniikkaa ja menetti silti molemmat reaktorinsa. Insinöörityöllä voidaan palauttaa pumppujen turvamarginaali. Laskevaa jokea sillä ei pysäytetä.

Mitä rakennettiin ja miksi se riitti

Ydinvoimalat tarvitsevat suuria määriä jokivettä höyryn lauhduttamiseen sen jälkeen, kun höyry on pyörittänyt turbiineja. Paks tarvitsee täydellä teholla noin 100 kuutiometriä sekunnissa Tonavan vettä. Kun joki painui ennätyksellisen alas, laitoksen kiinteään syvyyteen asennetut pumput eivät enää saaneet riittävästi vettä (MVM). Operaattori MVM alkoi laskea tehoa heinäkuun lopulla.

Hallitus määräsi 12. elokuuta kaksi toimenpidettä. Ensimmäinen oli pohjakynnys eli matala rakenne joenuomassa. Se hidastaa virtausta ja nostaa vettä vedenoton kohdalla. Toinen oli kahden 80-metrisen proomun valmisteleminen hallittuun upotukseen, jotta virtausta saatiin ohjattua lisää.

Hinta oli 6,1 miljardia forinttia eli noin 15 miljoonaa euroa. Sitä vasten täyden alasajon korvaussähkön viralliseksi kustannukseksi arvioitiin vähintään 50 miljardia forinttia kuukaudessa (kormany.hu, Energy Connects). Laskelma oli hallitukselle suoraviivainen: 15 miljoonan euron hätätyö vastaan kymmenien miljoonien kuukausittainen sähköostolasku.

22. elokuuta pohjakynnystä oli rakennettu 242 metriä. Yhdessä upotettujen proomujen kanssa se nosti vedenpintaa yli 20 senttimetriä. Seitsemän kahdeksasta jäähdytyspumpusta oli käynnissä, ja vedenotto oli lähellä täyttä kapasiteettia (kormany.hu, MTI).

Romanian varoitus

Romania yritti samaa Cernavodăssa, joka kattaa tavallisesti noin viidenneksen maan sähköntuotannosta (World Nuclear). Työryhmät räjäyttivät kalliomuodostumaa, ruoppasivat väyliä ja upottivat proomuja ohjatakseen Tonavan virtausta vedenottoon (The Guardian, Financial Intelligence).

Ensimmäinen toimi nosti vedenpintaa 8 senttimetriä ja antoi kakkosyksikölle noin yhdeksän lisäpäivää (HotNews). Sen jälkeen joki jatkoi laskuaan. Kakkosyksikkö pysäytettiin 13. elokuuta. Romania on sittemmin hyväksynyt toisen hätäpaketin, koska ensimmäinen osti aikaa mutta ei varmuutta (AGERPRES).

Ero ei ollut osaamisessa. Molemmat maat käyttivät samoja keinoja samaan ongelmaan. Unkarissa 20 senttiä riitti, koska vajaus jäi sen suuruiseksi. Romaniassa 8 senttiä ei riittänyt, koska vedenpinnan lasku jatkui.

Kuka maksoi, kuka hyötyi

Kun Paks liukui kohti alasajoa, Unkarin seuraavan viikon sähkön hinta nousi noin 250–263 euroon megawattitunnilta. Taso oli noin 15–20 prosenttia edellispäivää korkeampi (Argus). Teollisuusasiakkailla tällaiset hinnat näkyvät nopeasti.

Unkari kaksinkertaisti sähkötuontinsa. Yöaikaan tuonti nousi noin 4 gigawattiin, ja hallitus pyysi kotitalouksia välttämään pesukoneiden ja kuivausrumpujen käyttöä kello 17:n ja 22:n välillä (Euractiv). Erillinen asetus antoi kantaverkkoyhtiölle oikeuden rajoittaa yli 0,5 megawatin suurkuluttajia. Määräyksen sivuuttamisesta seurasi sakko, joka vastasi 200:aa prosenttia spot-hinnasta. Käytännössä tottelemattomat tehtaat maksoivat kaksinkertaisen markkinahinnan (HVG). Kotitalouksia pyydettiin säästämään. Teollisuutta käskettiin.

Romanian altistus oli vielä jyrkempi. Eräänä iltana tuonti nousi 1 839 megawattiin, mikä vastasi 27,4:ää prosenttia kulutuksesta (Curs de Guvernare). Lyhyen aikavälin voittaja oli Bulgaria. Sen sähkövienti nousi noin 32 000–33 000 megawattituntiin päivässä, kun naapurimaiden ydintuotanto väheni (Mediapool). Slovakia puolestaan jatkoi täydellä teholla, koska Mochovcen ja Bohunicen ydinvoimalat käyttävät jäähdytystorneja eivätkä ole samalla tavalla riippuvaisia jokiveden pinnasta. Samalla ne hyötyivät alueen korkeammista hinnoista (Info.sk).

Joki ratkaisee silti

Unkari vältti Paksin korvaamisen välittömän kustannuksen. Pohjakynnyksen ja proomujen 15 miljoonan euron hinta oli pieni verrattuna tappioihin, jotka olisivat nousseet kymmeniin miljooniin euroihin kuukaudessa.

Uudelleenkäynnistys ei silti poista perusriskiä. Paks ottaa jäähdytysvetensä Tonavasta kiinteäsyvyisten pumppujen kautta. Seuraava matalan veden jakso voi kestää pidempään kuin väliaikainen joenuomaratkaisu kantaa. Ranskan EDF käyttää 9 miljardia euroa 15 vuodessa ydinvoimaloidensa sopeuttamiseen lämpenevään ilmastoon (Le Monde). Unkari rakensi 242 metriä pohjakynnystä yhdessätoista päivässä. Ensi elokuussa nähdään, riittääkö sama enää.