359 poistoa ohitti Kreikan turvapaikkajärjestelmän

Kreikan rajalla kiinni otetulla ihmisellä on oikeus kertoa henkilöllisyytensä, hakea turvapaikkaa ja viedä mahdollinen poistamispäätös tuomioistuimen arvioitavaksi. Oikeudet perustuvat EU-lakiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Jos ihminen kuitenkin poistetaan maasta ennen kuin hänen nimeään kirjataan mihinkään, oikeudet jäävät paperille.

Kreikan kansallinen ihmisoikeuskomissio dokumentoi Recording Mechanism -raportissaan 21 väitettyä epävirallista pakkopalautustapausta, joissa oli mukana vähintään 359 turvapaikanhakijaa ja pakolaista (in.gr). Raportin mukaan virkapukuiset ja siviiliasuiset toimijat poistivat ihmisiä maasta ilman henkilöllisyyden selvittämistä, hakemusten seulontaa tai mahdollisuutta oikeudelliseen arvioon.

Miksi rajakäytännöillä on EU-laajuinen vaikutus

EU:n turvapaikkasäännöt lähtevät siitä, että hakemuksesta vastaa yleensä jäsenvaltio, johon ihminen ensin saapuu. Kreikka on yksi näistä etulinjan valtioista. Jos pääsy turvapaikkamenettelyyn Kreikassa ei toimi luotettavasti, koko järjestelmän oikeudellinen oletus horjuu: oletus siitä, että Kreikka käsittelee tapaukset asianmukaisesti. Vastaanottajamaiden tuomioistuimet voivat silloin estää palautuksia Kreikkaan, ja järjestelmä alkaa purkautua sisältä.

Euroopan oikeusasiamies, EU:n riippumaton kanteluviranomainen, on jo todennut, että EU:n turvapaikkavirasto ei välittänyt Kreikkaa koskevia pushback-raportteja Euroopan komissiolle (European Ombudsman). Havainto ei todista jokaista väitettä oikeaksi. Se osoittaa kuitenkin, että tieto kentältä Brysseliin voi katketa myös silloin, kun EU-virasto on fyysisesti paikalla.

Saksa näyttää, miten ongelma leviää. Saksalaiset tuomioistuimet ovat pääosin hyväksyneet palautukset Kreikkaan EU:n turvapaikkavastuusääntöjen nojalla, mutta hallintotuomioistuimet ovat suhtautuneet varovaisemmin naisten palautuksiin hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan riskien vuoksi (taz). Tuomioistuimet tarvitsevat tosiseikkoja arvioidakseen, onko palautus laillinen. EU:n perusoikeusvirasto, joka seuraa perusoikeuksien toteutumista, on korostanut samaa vaatimusta (FRA). Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on puolestaan vaatinut riskinarviointeja, riippumatonta valvontaa ja tuomioistuinkontrollia ennen kuin ulkoisia käsittelykeskuksia viedään eteenpäin (Berliner Zeitung).

Missä tuomioistuimet vetivät rajan

Espanja tarjoaa selvimmän oikeudellisen vertailukohdan. Espanjan korkein oikeus linjasi hiljattain, ettei välitöntä rajalta käännyttämistä voida soveltaa ihmisiin, jotka otetaan kiinni merellä tai heidän uidessaan kohti Ceutaa ja Melillaa, Espanjan kahta erillisaluetta Pohjois-Afrikan rannikolla. Heihin on sovellettava täyttä menettelyä: tunnistamista, oikeusapua, tulkkausta ja valituskelpoista suojelutarpeen arviota (rtve.es, europapress.es).

Italian yritys seuloa turvapaikkahakemuksia alueensa ulkopuolella on törmännyt samaan rajaan. Italia käsittelee osaa siirtolaisista Albaniassa, mutta Italian oikeudellisella vastuulla. Italialaiset tuomarit eivät hyväksyneet säilöönottoa Albanian keskuksessa ja keskeyttivät nopeutetut rajamenettelyt (Amnesty Piemonte/VdA, Sky TG24). Molemmissa maissa tuomioistuimet palauttivat rajavalvonnan kokeilut oikeudellisesti arvioitavaan menettelyyn.

Kreikan tapaus osoittaa vaikeamman ongelman. Jos palautusta ei dokumentoida ja ihminen poistetaan ennen rekisteröintiä, tuomioistuin ei pysty jälkikäteen rakentamaan tapahtumaketjua. Espanjan ratkaisu pakottaa rajatoimen menettelyyn. Kreikkaa koskevat väitteet kuvaavat palautuksia, jotka ohittavat menettelyn kokonaan.

Rekisteröinnin aukko

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, unionin uusi turvapaikkasääntöjen kokonaisuus, lupaa yhteistä seulontaa, rekisteröintiä ja riippumatonta valvontaa ulkorajoilla. Kreikan ihmisoikeuselimen havainnot koskevat kuitenkin väitettyjä palautuksia ennen kuin järjestelmä kirjaa ketään. Sopimuksen suojakeinot alkavat rekisteröinnistä. Sitä edeltävät sekunnit jäävät pimentoon.

Euroopan komissiolla on toimivalta käynnistää rikkomusmenettely, jolla se voi pakottaa jäsenvaltion noudattamaan EU-oikeutta, SEUT-sopimuksen 258 artiklan nojalla. Jos väitetty toimintamalli vahvistuu, rekisteröinnistä tulee turvapaikkasopimuksen ensimmäinen toimeenpanotesti. Komission on vastattava, edellyttääkö Kreikan tapaus virallista tutkintaa vai jatkuuko linja, jossa asiaan ei puututa.