€4.2bn Unkarille, EU-syyttäjät puuttuvat

Euroopan komissio ehdotti 23. syyskuuta, että Unkarille varattujen EU-varojen noin 4,2 miljardin euron käyttörajoitukset puretaan. Yhdeksi ehdotuksen perusteeksi se nimesi Unkarin liittymisen EU:n petoksia tutkivaan syyttäjänvirastoon (Komissio, EUobserver). Unkarissa ei kuitenkaan työskentele vielä yhtään viraston syyttäjää. Viraston pääsyyttäjä Laura Codruța Kövesi sanoi RTL:lle 29. syyskuuta odottavansa, että Budapestiin avataan toimisto ensi kesään mennessä ja sinne nimitetään kymmenen syyttäjää (HVG).

Jäsenyys paperilla, toiminta vielä edessä

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) on EU:n oma virasto, joka tutkii EU-rahoitukseen liittyviä petoksia ja korruptiota. Komissio vahvisti Unkarin jäsenyyden heinäkuussa tekemällään päätöksellä. Oikeusministeriön mukaan jäsenyys tuli voimaan 2. elokuuta (Komission päätös (EU) 2026/1701, oikeusministeriö).

Jäsenyys tarvitsee tuekseen syyttäjiä paikan päällä. EPPO toimii kussakin maassa työskentelevien syyttäjien kautta: he avaavat tutkintoja ja vievät tapauksia kansallisiin tuomioistuimiin. Budapestin toimiston perustaminen edellyttää kolmea vaihetta. Unkarin parlamentin on hyväksyttävä tarvittavat lait, hallituksen on toimitettava järjestykseen asetettu ehdokaslista ja EPPO nimittää syyttäjät listalta (asetus (EU) 2017/1939).

Ensimmäinen vaihe on yhä kesken. Hallitus aikoo tuoda parlamentin käsiteltäväksi vuoden 2026 aikana lakipaketin, jolla muutetaan kolmea lakia (Index). Oikeusministeriön mukaan vuonna 2027 seuraisi toinen paketti, jolla uudistettaisiin rikosprosessia, tietosuojaa ja viranomaisten välistä yhteistyötä koskevia sääntöjä (oikeusministeriö). Asiakirjoista ei käy ilmi, että parlamentti olisi hyväksynyt kumpaakaan pakettia.

Kövesin arvio ensi kesästä ei siis ole lakiin kirjattu aikataulu. Myös syyttäjien määrä on vielä avoin. EU-säännöt edellyttävät vähintään kahta syyttäjää kustakin maasta, mutta lopullinen määrä jää hallituksen ja pääsyyttäjän sovittavaksi. Kövesin ehdottama kymmenen syyttäjää on vasta esitys (asetus (EU) 2017/1939). Toiminnan alettua virasto voisi tutkia myös kesäkuusta 2021 alkaen tehtyjä rikoksia. Ajanjaksoon sisältyy vuosia, jolloin Viktor Orbánin hallitus piti Unkarin viraston ulkopuolella (444.hu).

Puola liittyi virastoon 1. kesäkuuta 2024, mutta sen toimisto aloitti käytännössä vasta 28. tammikuuta 2025 (Rzeczpospolita). Unkarin lainsäädäntöpolku on erilainen, joten Puolan viive havainnollistaa mahdollista eroa jäsenyyden ja toiminnan alkamisen välillä, mutta ei ennusta Unkarin aikataulua.

Mihin hallituksia pyydetään luottamaan

Komission ehdotus ei siirtäisi 4,2 miljardia euroa Budapestiin heti hyväksymispäivänä (Komissio). Kyse on koheesiorahoituksesta eli EU-budjetin tuesta teille, vesihuollolle ja muille hankkeille köyhemmillä alueilla. Käyttörajoitusten purkaminen antaisi Unkarille mahdollisuuden sitoa rahat uudelleen hankkeisiin. Maksatukset etenisivät hankkeiden menojen mukaan.

Ehdotus tuli sen jälkeen, kun komissio päätti oikeusvaltiomenettelyn. Menettelyllä voidaan jäädyttää EU-rahoitusta, jos oikeusvaltion puutteet vaarantavat unionin varojen asianmukaisen käytön. Menettelyn päättyminen ei poistanut Unkarin rahoitukseen liittyviä muita ehtoja (To Brief). EPPO-jäsenyys on yksi peruste muiden joukossa, ei koko perustelu.

Jäsenmaiden hallitukset ratkaisevat asian neuvostossa määräenemmistöllä. Järjestelmässä suuremmilla mailla on enemmän painoarvoa, eikä yksittäinen hallitus voi estää päätöstä (EUobserver).

Viraston merkitys ulottuu tätä äänestystä pidemmälle. Kun Budapestin toimisto saa syyttäjät, he voivat tutkia tapauksia yhdessä muiden jäsenmaiden kollegoidensa kanssa, jos yritykset tai maksut ylittävät valtioiden rajat (asetus (EU) 2017/1939). Siksi kaikilla EU-budjettiin maksuja suorittavilla hallituksilla on syy seurata, täytetäänkö viraston virat. EPPO:n toimivalta on silti rajallinen: se valitsee tutkittavat tapaukset, Unkarin tuomioistuimet käsittelevät ne, eikä virasto tutki rikoksia, jotka koskevat vain Unkarin julkisia varoja.

Asiakirjojen perusteella EU-hallituksia pyydetään pitämään Unkarin EPPO-jäsenyyttä toteutuneena uudistuksena, vaikka maassa ei ole vielä yhtään viraston syyttäjää. Kövesin oman arvion mukaan Budapestin toimisto avautuu vasta ensi kesään mennessä (HVG). Neuvosto ei ole vielä äänestänyt, ja hallitukset voivat yhä vaatia näyttöä etenemisestä ennen rahoituksen vapauttamista. Ensimmäinen näyttö olisi, että parlamentti hyväksyy hallituksen tälle vuodelle lupaamat syyttäjien valintasäännöt (Index).