Venäjän 729 ohjusta ja droonia koettelee NATO:n rajaa

Venäjä ampui Ukrainaan 73 ohjusta ja 656 droonia kesäkuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä. Isku oli yksi sodan suurimmista yksittäisistä hyökkäyksistä (UNN, Chronicle.lu/Reuters). Ainakin 11 ihmistä kuoli ja yli 100 haavoittui Kiovassa, Dniprossa ja Harkovassa. Puola nosti hävittäjät ilmaan, aktivoi maasta toimivan ilmapuolustuksensa ja sulki raja-alueen ilmatilan.

Neljä päivää aiemmin venäläisdrooni oli osunut kerrostaloon Romanian Galațissa. Kaksi siviiliä haavoittui. Kyse oli ensimmäisistä tämänkaltaisista uhreista Naton maaperällä.

Liittokunta näki tilanteen. Se pystyi torjumaan hyvin vähän.

Kaikki näkyi, juuri mitään ei ammuttu alas

Puolan operatiivinen johto ilmoitti, että hävittäjien tehtävä päättyi kello 03.35 ilman ilmatilaloukkausta. Puola kiitti tuesta Naton ilmavoimajohtoa sekä Ranskaa ja Alankomaita (Fakt.pl). Kyse oli Puolan kuudennesta puolustuksellisesta aktivoinnista vuoden aikana. Reaktiot ovat nopeutuneet, ja mukana on ollut useampia liittolaisia. Vuonna 2024 kriisiltä näyttänyt tilanne on muuttumassa rutiiniksi.

Galațin tapaus osoitti, miksi nopeampi havaitseminen ei riitä, jos ampumapäätöstä ei voida tehdä. Romania seurasi droonia koko sen neliminuuttisen lennon ajan Romanian alueella. F-16-hävittäjät olivat ilmassa, ja niillä oli lupa käyttää aseita. Torjunta epäonnistui silti.

Ampuminen olisi voinut aiheuttaa sivullisvahinkoja asutulla alueella. Rauhanajan säännöt estivät tulittamisen Ukrainan ilmatilaan. Maasta toimivilla droonintorjuntajärjestelmillä ei ollut lupaa toimia kaupunkiympäristössä (Mediafax). Puolustusministeri Radu Miruță sanoi järjestelmien olevan “suunniteltu ennen vuotta 2023, ennen laajamittaista droonisotaa”.

Romanian ulkoministeri Oana Țoiu sanoi julkisesti, että Galațin isku “sopii kategoriaan”, joka oikeuttaisi Nato-sopimuksen 4. artiklan käytön. Artikla 4 tarkoittaa liittokunnan neuvottelumekanismia tilanteessa, jossa jäsenmaa kokee turvallisuutensa uhatuksi. Romania ei kuitenkaan käynnistänyt menettelyä. Euronews.ro:n mukaan presidentinhallintoa lähellä olevat lähteet kertovat Washingtonin suositelleen, ettei artiklaa vedota, ja tarjonneen sen sijaan suorituskykyjen siirtoja. Romania karkotti Venäjän suurlähettilään ja määräsi Constanțan konsulaatin suljettavaksi 30 päivän kuluessa.

Poliittinen murtuma

Isku osui liittokuntaan, joka on jo jakautunut siitä, miten Venäjän rajanläheisiin iskuihin vastataan. Viron, Latvian ja Liettuan presidentit vaativat 21. toukokuuta yhteislausunnossaan, että Nato siirtyy itälaidalla ilmavalvonnasta varsinaiseen ilmapuolustukseen. Ilmavalvonnassa koneita tunnistetaan ja seurataan. Ilmapuolustuksessa torjuntaan olisi ennakolta annettu lupa (Aerotime). Viron ulkoministeri Kaja Tsahkna varoitti, että “jokainen aukko, jokainen pehmennyt vastaus kutsuu seuraavaa iskua”.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz ilmaisi solidaarisuutta Romanialle mutta ehdotti Ukrainalle EU:n erityistä assosiaatiostatusta. Se on poliittinen ele, joka ei ratkaise itälaidan torjuntavajetta.

Slovakian pääministeri Robert Fico veti toiseen suuntaan ja vaati “välitöntä EU:n ja Venäjän vuoropuhelua” (Noviny.sk, Novinky.cz). Hänen oma ulkoministerinsä Juraj Blanár tuomitsi iskut jyrkemmin. Slovakian presidentti vaati Naton sivustan vahvistamista, mutta ei tukenut Ficon vuoropuhelulinjaa.

Moskovan kehys, Naton aikaraja

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi sodan siirtyneen “täysin toisenlaiseen asetelmaan”. Hän viittasi Ukrainan 22. toukokuuta tekemään drooni-iskuun ammattiopistoon Venäjän miehittämässä Starobelskissa. Venäjän mukaan iskussa kuoli 21 ihmistä (Devdiscourse/Reuters, RIA Novosti). YK:n turvallisuusneuvosto sanoo, ettei se voi vahvistaa uhrimäärää, koska Venäjä estää pääsyn miehitetyille alueille. Peskovin mukaan sota voisi päättyä “päivän loppuun mennessä”, jos Ukraina vetäytyisi alueilta, joita Venäjä väittää omikseen.

Kreml on aiemminkin liittänyt kärjistyvää kieltä yksittäisiin tapahtumiin, joilla perustellaan jo valmisteltuja toimia. Sama kaava nähtiin Kertšinsalmen sillan iskun jälkeen vuonna 2022 ja Ukrainan ATACMS-ohjusten käytön jälkeen vuonna 2024.

Romania allekirjoitti 29. toukokuuta 5,6 miljardin euron sopimukset EU:n SAFE-puolustushankintaohjelmasta. Rahalla hankitaan muun muassa droonintorjuntajärjestelmiä (Digi24). Toimitukset alkavat vuonna 2027.

Naton Ankaran-huippukokouksessa 7.–8. heinäkuuta ratkaistaan, muuttuuko Baltian maiden vaatimus viralliseksi ilmapuolustuslinjaksi. Siihen asti itälaidan perusongelma pysyy samana: Nato näkee droonit, mutta torjunta jää kiinni politiikasta, juridiikasta ja liian hitaasti päivittyvästä kalustosta. Jokainen tapaus, johon ei vastata yhdessä, nostaa seuraavan kynnyksen hieman korkeammalle.