Liettuan maantieyhteys koetuksella

Heinäkuun 26. päivän yönä noin 80 raskasta pyörä- ja tela-ajoneuvoa Saksan johtamasta Naton taisteluosastosta siirtyi Puolasta Liettuaan maanteitse. Harjoituksen tarkoitus oli testata tilannetta, jossa rautatie-, meri- ja lentokuljetukset ovat vain osittain käytettävissä (LRT). Kalusto liikkui yöllä, jotta vaikutus siviililiikenteeseen jäisi pienemmäksi (Inbox.lv). Liettuan viranomaiset varoittivat autoilijoita sotilasajoneuvoista Kalvarijan ja Kazlų Rūdan välisellä tieosuudella (LRT).

Harjoitus koski Naton itäisen sivustan peruskysymystä: pystyykö liittokunta siirtämään raskaita joukkoja Saksasta Liettuaan maitse, jos ensisijaiset kuljetusreitit eivät ole käytössä. Pelote nojaa siihen, että vastaus on kyllä. Julkisten tietojen perusteella sitä ei voi vielä osoittaa.

Berliinin prikaati ja sitä ruokkiva käytävä

Saksa on sitonut Liettuan-joukkoihin paljon poliittista pääomaa. Panzerbrigade 45 on Berliinin pysyvä raskas prikaati Liettuassa. Tavoitteena on 4 800 sotilasta ja 200 siviilityöntekijää, joiden ympärille rakennetaan panssari- ja mekanisoidun jalkaväen pataljoonat (ZDFheute, Bundeswehr). Joukko on monikansallinen: Alankomaat tuo mukaan noin 250 sotilasta, joista osa kunnostaa harjoitusalueita Ruklan tukikohdassa (Dutch defence ministry).

Etupainotteisesti sijoitetusta prikaatista on hyötyä vain, jos huolto ja täydennykset toimivat. Tämän painoluokan yösaattue testaa väistämättä ajoneuvovälejä, siltojen kantavuutta, polttoainepisteitä ja korjausketjuja. Saksan oma Operationsplan Deutschland kuvaa maan kauttakulku- ja tukialueeksi, jonka sotilasliikkeet riippuvat toimivasta siviililiikenteen infrastruktuurista (oplan.de). ZDF:n mukaan prikaatin kasvua ovat hidastaneet henkilöstövajeet. Siksi tavoite valmiudesta vuonna 2027 on yhä poliittinen päämäärä, ei näytetty suorituskyky (ZDFheute).

Kolme pullonkaulaa Puolan läpi

Puola ratkaisee maayhteyden. Baltian mailla on vain yksi maareitti muuhun Natoon: koillis-Puolan kautta Suwałkin käytävän ohi. Bundeswehrin pioneerit osallistuvat Puolan East Shield -ohjelmaan, jolla vahvistetaan itärajaa sabotaasia ja sotilaallista painetta vastaan, ja työskentelevät samalla alueella (Fakt, Onet/DW). Linnoitteet voivat hidastaa hyökkääjää, mutta ne eivät lisää teiden kapasiteettia eivätkä siltojen kantavuutta. Ero on olennainen, koska pullonkaulat tulevat peräkkäin.

Ensimmäinen on tieverkko. Jos rautatie ei vedä, maantiet ottavat kuorman, mutta siltojen painorajat, liikenteenohjaus ja kaistamäärät asettavat rajat. Toinen on polttoaine. Huolto ei ole taustatoiminto vaan puolustuskyvyn osa; Puola haluaa ulottaa Naton putki-infrastruktuuria idemmäksi. Kolmas on lupien ja saattueiden hallinta. Rajamuodollisuudet, poliisisaattueet ja etuoikeutetut liikkumisikkunat vaativat siviili- ja sotilasviranomaisten yhteispeliä EU:n sotilaallisen liikkuvuuden ohjelmassa, jolla puretaan joukkojen siirtoja hidastavia oikeudellisia ja infrastruktuurisia esteitä. Työ on yhä kesken (Council of the EU).

Miljardeja käytetty, valmius näyttämättä

Nato määrittää sotilaallisen tarpeen. EU:n ja jäsenmaiden liikennejärjestelmät ratkaisevat, voiko reittiä käyttää. Tiet, rautatiet, satamat ja tullisäännöt ovat jäsenvaltioiden vastuulla, eivät liittokunnan komentoketjussa. Euroopan komission mukaan Verkkojen Eurooppa -välineestä, EU:n liikenneinfrastruktuuriohjelmasta, on rahoitettu sotilaallista liikkuvuutta varten 95 kaksikäyttöhanketta noin 1,7 miljardilla eurolla (European Commission). Rahaa on käytetty todellisiin parannuksiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin varoitti kuitenkin vuonna 2025, että ohjelman hallinto on hajanaista eikä EU pysty osoittamaan, että rahoitetut hankkeet vastaavat kiireisimpiin sotilaallisiin tarpeisiin (European Court of Auditors). Liettuan harjoitus näytti saman ongelman pienessä mittakaavassa. Eurooppa sijoittaa miljardeja käytäviin, joiden toimivuutta alusta loppuun ei voi julkisesti varmentaa. Reittikarttoja, siltojen kantavuuksia, polttoaineen läpivirtauslukuja tai kokoamisalueiden kapasiteetteja ei ole julkisesti saatavilla.

Nato on antanut lupauksen itäisen sivustan puolustamisesta. Saksa on sitoutunut pysyvään prikaatiin. EU:n ja jäsenmaiden tehtävä on nyt osoittaa, että tie Grafenwöhristä Ruklaan kantaa sen.