Alppitunneli etenee 50 kilometriin

Alppien alla kulkee nyt 50 kilometriä uutta tunnelia. Ranskan ja Italian välisessä Lyon–Torino-hankkeessa porataan kalliota 600 metrin syvyydessä. Kyse on Euroopan pisimmästä rajat ylittävästä rautatiehankkeesta: maanalaista rakentamista kertyy yhteensä noin 164 kilometriä, rajat ylittävään osuuteen on sidottu noin 11 miljardia euroa, ja poliittista kiistaa on käyty kolme vuosikymmentä (Xataka). Näin syvälle ja näin kalliilla rakennetusta hankkeesta ei enää helposti peräännytä. Se ei silti vielä todista, että hanke toimii.

Lupaus ja puuttuva kokonaislaskelma

EU tukee Lyon–Torino-yhteyttä TEN-T-verkon kautta. TEN-T eli Euroopan laajuinen liikenneverkko käsittelee maanosan liikenneväyliä yhtenä kokonaisuutena, ei 27 erillisenä kansallisena järjestelmänä. Perusajatus on selvä: jäsenvaltiot investoivat liian vähän rajat ylittävään infraan, koska kustannukset näkyvät paikallisissa budjeteissa mutta hyödyt jakautuvat useaan maahan. EU:n liikennetukiväline on tarkoitettu hankkeille, joiden "eurooppalainen lisäarvo" on suurempi kuin minkään yksittäisen valtion olisi järkevää yksin rahoittaa (CEF-asetus 2021/1153, CEF Transport).

Tunnelin luvataan lyhentävän Lyonin ja Torinon välisen matkustajajunayhteyden noin 3 tunnista 20 minuutista noin kahteen tuntiin. Tavaraliikenteelle se tarjoaisi rautatievaihtoehdon Alppien laaksoja kuormittaville rekoille (Xataka). Julkisuudessa ei kuitenkaan ole ajantasaista asiakirjaa, joka sovittaisi yhteen kokonaiskustannukset, Ranskan, Italian ja EU:n rahoitusosuudet, liikenne-ennusteet ja päästölaskennan.

Ranskalaiset kansanedustajat Gabriel Amard ja Jean-François Coulomme ovat vaatineet liikenneministeriltä yksityiskohtaisia tietoja menneestä ja tulevasta rahoituksesta, mutta eivät ole saaneet niitä (Le Progrès). Le Monde on kertonut poraustöiden viivästyksistä ja Savoien hauraiden vesilähteiden vaurioista (Le Monde). Hankkeen arvostelijat käyttävät laajempaa arviota, noin 16,1 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan kansalliset liityntäyhteydet, inflaatio ja aiemmat menot (Enviscope). Ero 11 miljardin ja 16,1 miljardin välillä on ero tunnelin hinnan ja koko käytävän hinnan välillä.

Brennerin opetus: tunneli ei vielä ole tavarareitti

Lähin vertailukohta on Itävallan ja Italian välinen Brennerin perustunneli. Sen luvataan lyhentävän tavaraliikenteen läpikulkuajan noin 105 minuutista 35 minuuttiin (BBT SE). Silti vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla Brennerin reitin ylitti 1,26 miljoonaa rekkaa, 3,57 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (neue.at). Rekkaliikenne kasvaa, vaikka tunneli on vielä rakenteilla.

Tunneli luo kapasiteettia. Tavaravirtojen siirtäminen maanteiltä raiteille vaatii muuta: junan on voitettava rekka hinnassa, nopeudessa ja luotettavuudessa, ja liityntäratojen, terminaalien sekä opastinjärjestelmien on toimittava molemmissa päissä (VerkehrsRundschau). Pelkän Saksan Brenner-liityntäradan hinnaksi arvioidaan 8,57 miljardia euroa, minkä lisäksi riskivaraukseksi on laskettu 7,6 miljardia euroa. Valmista odotetaan vasta 2040-luvun alussa (schiene.de). Liityntäyhteydet voivat maksaa lähes yhtä paljon kuin tunneli, ja niiden viivästyminen voi jättää kalliin tunnelin irralliseksi kapasiteetiksi vailla toimivaa käytävää.

Kuka maksaa ennen kuin Eurooppa hyötyy

Lyon–Torino kuuluu Välimeren käytävään, TEN-T-reittiin, joka kulkee Kaakkois-Espanjasta Ranskan kautta Italiaan. Espanjalaiset viejät voisivat aikanaan kuljettaa tavaraa raiteilla Pohjois-Italiaan. Espanjan oma osuus on kuitenkin yrityskoalitio #QuieroCorredorin mukaan vasta 36-prosenttisesti käytössä (Europa Press). Alppitunneli ei auta valencialaista rahtaajaa, jos rata Ranskan rajalle ei toimi.

Alppien paikallisyhteisöt kantavat välittömät kustannukset: melun, rakennustöiden häiriöt ja vesilähteiden kuormituksen. Ne tulevat vuosia ennen mahdollisia koko Euroopan tavaraliikennehyötyjä (meinbezirk.at). Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut, että suuret EU:n liikennehankkeet valmistuvat usein myöhässä, maksavat luvattua enemmän ja jäävät liikennemääriltään ennusteista (ECA).

Lyon–Torino voi poiketa tästä kaavasta. Mutta 50 kilometriä tunnelia ei vielä ole toimiva liikennekäytävä. Taloudellinen perustelu nojaa yhä liityntäratoihin, kilpailukykyiseen raideliikenteen hinnoitteluun ja rehellisiin liikenne-ennusteisiin. Niitä ei ole osoitettu, eikä 50 kilometrin uponnut kustannus korvaa näyttöä.