Tuhopoltto ja 5,000 protestoijaa sulkivat Brennerin

Brennerin sola on Euroopan ruuhkaisin Alppien ylityspaikka. 30. toukokuuta sen kaksi pääväylää pysähtyivät samaan aikaan: Italian puolella rautatien sähköasemia paloi, Itävallan puolella tuhannet ihmiset sulkivat moottoritien.

Ennen aamunkoittoa tuhopolttajat sytyttivät kaksi sähköasemaa Brennerin rautatiellä Perin ja Dolcèn välillä Veronan pohjoispuolella. Poliisi löysi hiiltyneiden laitteiden läheltä sytyttimen ja jälkiä sytytysnesteestä. Aamupäivällä noin 5 000 tirolilaista asukasta sulki moottoritien kahdeksaksi tunniksi oikeuden hyväksymässä mielenosoituksessa. Vaatimus oli, että raskas liikenne puolitetaan.

Pysähdys näytti Brennerin ongelman: eurooppalainen hinnoittelu tekee solan ylittämisestä keinotekoisen halpaa. Vuonna 2025 reittiä käytti 2,42 miljoonaa raskasta kuorma-autoa, joista 83 prosentilla ei ollut paikallista lastia tai määränpäätä. Käytävä kuljettaa arviolta noin 10 prosenttia Italian koko ulkomaankaupasta, mutta monelle kuljettajalle Brenner on ennen kaikkea halpa oikoreitti.

100 euroa vastaan 435 euroa

Sveitsin kautta Alpit ylittävä kuorma-auto maksaa tietulleja jopa 435 euroa. Brennerillä vastaava matka maksaa noin 100 euroa. Ero on niin suuri, että 21 prosenttia raskaista kuorma-autoista ajaa vähintään 60 kilometriä ylimääräistä päästäkseen halvemmalle reitille.

Sveitsi perii kuorma-autoilta LSVA-maksua, jossa hinta määräytyy ajomatkan, painon ja päästöjen mukaan. Lisäksi maa rajoittaa raskaan liikenteen määrää perustuslaissaan ja on sijoittanut paljon rautatietunneleihin. Viimeisten 25 vuoden aikana Sveitsin Alppien ylittävä kuorma-autoliikenne on vähentynyt kolmanneksella, kun Brennerin liikenne on kasvanut puolella. Sveitsi kuljettaa nyt 72,5 prosenttia Alppien tavaraliikenteestään raiteilla. Brennerillä rautatien osuus on laskenut 36 prosentista 25 prosenttiin vuodesta 2010.

Bryssel rahoittaa ratkaisua ja riitelee siitä

Brennerin perustunneli BBT on 64 kilometrin rautatietunneli Alppien alla. Siitä on louhittu 94 prosenttia. EU on rahoittanut hanketta 2,3 miljardilla eurolla (Euronews, Euroopan komissio). Kokonaiskustannus on noin 10,5 miljardia euroa, ja tunnelin on tarkoitus avautua vuonna 2032.

Sama Euroopan komissio väittää EU-tuomioistuimessa, ettei Itävalta saa rajoittaa kuorma-autoliikennettä tällä käytävällä. Italia nosti kanteen (C-524/24) Tirolin yöajokieltoja, viikonloppurajoituksia ja toimialakohtaisia kuljetuskieltoja vastaan. Viimeksi mainitut koskevat esimerkiksi paljon saastuttavia tai suurikokoisia lasteja, kuten puuta, romua ja terästä. Komissio asettui Italian tueksi ja pitää Itävallan toimia suhteettomina. Ratkaisua odotetaan loppuvuonna.

Bryssel rahoittaa porkkanaa eli rautatieinfraa, mutta vastustaa keppiä eli tieliikenteen rajoituksia, jotka ohjaisivat rahtia juniin. Sveitsi käytti molempia. Gotthardin perustunneli on ollut käytössä vuodesta 2016, eikä Sveitsi ole silti saavuttanut omaa perustuslaillista tavoitettaan, joka on 650 000 kuorma-autoa vuodessa. Pelkkä infrastruktuuri ei siirrä rahtia. Hinnoittelu siirtää.

Kuka maksaa

Wipptalin laakson asukkaat elävät lähes 7 000 kuorma-auton päivittäisen liikenteen kanssa. Ilmanlaatu täyttää nykyiset EU-rajat vain niukasti, ja sen arvioidaan jäävän alle kiristyvien normien, joita EU ottaa käyttöön. Italian teollisuus näkee asian toisin: Uniontrasportin mukaan Tirolin nykyiset rajoitukset maksavat yrityksille viivästyksinä ja kiertoreitteinä 370 miljoonaa euroa vuodessa (First Online, trans.info).

Tuhopoltto sekoittaa asetelmaa. Italian tutkijat selvittävät ekoanarkistista motiivia ja viittaavat samankaltaisiin iskuihin Firenzen rautatieinfraan ja Friulin öljyputkeen. Mikään ryhmä ei ole ilmoittautunut tekijäksi. Rautatien sähköasemat polttanut taho iski juuri siihen infrastruktuuriin, jota mielenosoittajat vaativat lisää.

Tunnelikaan ei välttämättä toimi suunnitellusti, vaikka se valmistuu. Baijeri on jarruttanut pohjoisen liityntäradan rakentamista, ja rahtiyhtiöt odottavat sen valmistuvan aikaisintaan vuonna 2050. Itävalta on siirtänyt oman eteläisen yhteytensä vuoden 2040 jälkeiseen aikaan. Ilman toimivia ratayhteyksiä molemmissa päissä 10,5 miljardin euron tunnelista tulee vajaakäyttöinen investointi.

Syksyn tuomio pakottaa valitsemaan maksajan. Jos Itävalta häviää, Wipptalin 7 000 kuorma-auton päivätaakka jää ennalleen ja kasvaa. Jos Itävalta voittaa, Italian vientiyritykset jatkavat 370 miljoonan euron vuosilaskun maksamista. Joku maksaa aina 335 euron tietullieron.