Ateena saa miljardit ilman työmaatarkastusta

Kreikka on saanut EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä 24,6 miljardia euroa. Rahasto perustettiin koronapandemian jälkeen, ja se maksaa jäsenmaille vasta, kun ne ovat toteuttaneet ennalta sovitut uudistukset ja investointitavoitteet. Kreikka on tähän mennessä kuitannut 238 välitavoitetta (Parapolitika, Bank of Greece).

Maksuaste on 68,5 % eli osuus Kreikalle varatuista rahoista, jotka on jo maksettu. Luku nostaa Ateenan EU:n kärkipäähän. Julkisuudessa ei silti ole täsmäytystä siitä, paljonko EU:lta saaduista rahoista on maksettu lopullisille urakoitsijoille ja paljonko hankkeista on fyysisesti valmiina. Rekisteriä, josta näkisi, miten suuri osa 24,6 miljardista eurosta on muuttunut sairaaloiksi, kastelukanaviksi tai toimiviksi energiaverkoiksi, ei ole julkaistu.

Kun kastelukanava muuttuu strategia-asiakirjaksi

Puutteella on nyt merkitystä, koska Kreikalla on 31. elokuuta asti aikaa kuitata jäljellä olevat välitavoitteet. Sen jälkeen keskeneräiset tavoitteet voivat estää viimeisen avustuserän maksun. Euroopan komissio antoi 23. heinäkuuta myönteisen arvion Kreikan uusimmasta suunnitelmamuutoksesta. Kokonaisbudjetti pysyy noin 36 miljardissa eurossa, mutta toimituksen määritelmää on muutettu.

EU-sääntöjen mukaan hallitukset voivat muuttaa elpymissuunnitelmiaan, jos alkuperäinen toteutus ei enää ole olosuhteiden vuoksi mahdollinen (EUR-Lex). Ateena kutsuu muutoksia kohdennetuiksi uudelleenkohdennuksiksi. Pääoppositiopuolue PASOK näkee toisenlaisen kaavan: kaikki alkuperäiseen suunnitelmaan sisältyneet 18 kasteluhanketta ovat kadonneet. Sitoumus rakentaa kasteluverkostoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina on korvattu välitavoitteella, jossa hyväksytään kansallinen vesistrategia ja muutetaan kahden vesiyhtiön lainsäädäntöä (Euro2day).

Ero on konkreettinen. Kanava siirtää vettä maatiloille. Strategia-asiakirja määrittää säännöt ja painopisteet. Molemmat voivat olla perusteltuja EU-rahan käyttökohteita, mutta vain toinen jättää jälkeensä rakennetun omaisuuserän. Kun uusi välitavoite on lainsäädäntöä eikä rakentamista, Ateena voi täyttää ehdon, saada maksun ja raportoida velvoitteet hoidetuiksi ilman yhtäkään kaivettua kanavaa.

PASOKin väite on poliittinen, ei tilintarkastuksen tulos. Se kuitenkin kuvaa rahaston rakenteessa olevaa todellista mekanismia: hallitus voi täyttää Brysselin ehdot vaihtamalla rakennustavoitteen lainsäädäntötavoitteeksi. Maksu säilyy, vaikka rakennettava kohde muuttuu.

Käteisen ja betonin väli

Kreikka ei ole yksin. EU:ssa hallinnollinen eteneminen kulkee usein fyysistä valmistumista edellä. Italiassa vain 25,6 % elpymissuunnitelman aktiivisista hankkeista on raportoitu valmiiksi sertifioiduiksi (TPI). Portugali on jättänyt seitsemännen uudelleenohjelmointipyyntönsä, jotta käyttämättömiä varoja ei tarvitsisi palauttaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin varoitti, että rahaston tiukka aikataulu lisää riskiä, ettei rahaa ehditä käyttää vaikuttavasti ennen ohjelman päättymistä (ECA Special Report 13/2024).

Paperilla Kreikka pärjää useimpia muita jäsenmaita paremmin. Vastaavaa fyysisen toteutuksen tarkastusta ei ole julkaistu.

Kuka saa rahat, kuka odottaa

Kreikan suunnitelmassa on kaksi kanavaa: 18,2 miljardia euroa avustuksia julkisiin investointeihin ja 17,7 miljardia euroa halpakorkoisia lainoja, joiden tarkoitus on houkutella mukaan yksityistä rahoitusta (Proto Thema). Kreikan keskuspankin pääjohtaja Yannis Stournaras kertoi, että RRF-lainasopimuksia oli toukokuun lopussa tehty 13,2 miljardin euron arvosta. Maksut yrityksille jatkuvat vuoteen 2029 asti (Bank of Greece).

Lainakanava toimii perusajatuksensa mukaan: EU-raha alentaa rahoituskustannuksia, pankit lainaavat rinnalla ja yritykset investoivat. EBRD:n 18,9 miljoonan euron rahoituspaketti Hellenic Halyvourgian aurinkopuistolle näyttää mallin parhaimmillaan, kun EBRD:n rahoitus, RRF-varat ja yhtiön oma pääoma yhdistyvät (EBRD).

Pankkivetoinen RRF-lainoitus suosii kuitenkin yrityksiä, jotka osaavat jo hakea rahoitusta ja pystyvät esittämään pankeille uskottavan investointisuunnitelman. Pienillä kunnilla, heikommilla pk-yrityksillä ja monivuotisilla rakennushankkeilla asema on vaikeampi, kun elokuun määräaika kiristää aikataulua.

Kreikka osaa täyttää Brysselin ehdot. Avoin kysymys on, onko Ateena rakentanut sen, mitä se vuonna 2021 lupasi rakentaa.