Itävalta siirsi neljä turvapaikanhakijaa Italiaan

EU:n uusi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus tuli sovellettavaksi 12. kesäkuuta. Sen jälkeen Itävalta on siirtänyt neljä turvapaikanhakijaa Italiaan junalla ja bussilla. Liput maksoivat Itävallan viranomaiset (Kurier, la Repubblica).

Kyse ei ollut poliisisaattueista tai säilöönotosta lähtevistä tilauslennoista, vaan neljästä ihmisestä julkisessa liikenteessä. Silti tapaukset ovat merkittäviä: ne ovat ensimmäiset vahvistetut siirrot uusien sääntöjen nojalla. Ne näyttävät, mihin sopimus jo pystyy, mutta myös sen, missä raja kulkee.

Neljä matkaa, ei neljä karkotusta

Vastuun siirto ei ole karkotus Euroopasta. Siinä turvapaikanhakija siirretään EU-maasta toiseen jäsenvaltioon, jonka EU-säännöt katsovat olevan vastuussa hakemuksen käsittelystä. Käytännössä vastuu on usein maalla, jossa henkilö on ensimmäisen kerran tullut EU:n alueelle tai rekisteröitynyt (AMMR).

Hakija pysyy siis EU:n turvapaikkajärjestelmän piirissä. Italian on vastuumaana käsiteltävä hakemus.

Uusi sopimus korvasi vanhan Dublin III -järjestelmän turvapaikka- ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksella, AMMR:llä. Peruslogiikka säilyi: ensimmäisen saapumismaan vastuuta ei purettu. Siksi Italia on yhä järjestelmän painepiste.

Italia hyväksyy neljä, torjuu kaksitoista

Itävallan siirrot onnistuivat, koska tapaukset olivat rajattuja: tuoreita saapumisia, yhteistyöhaluisia hakijoita ja asiakirjoja, joista ei syntynyt kiistaa. Kokonaiskuva on toinen.

Kahdeksan jäsenvaltiota pyysi 12. kesäkuuta ja 7. heinäkuuta välisenä aikana Italiaa ottamaan vastaan 12 ihmistä uusien sääntöjen perusteella. Italia torjui kaikki pyynnöt (European Commission, 2EU Brussels).

Itävallan neljä siirtoa tapahtuivat komission arviointijakson jälkeen. Ilmeisesti kyse oli tapauksista, joissa Italia ei kiistänyt vastuutaan sopimuksen määräaikojen sisällä, joten siirto voitiin toteuttaa.

Rooman perustelu koskee ajoitusta. Italian mukaan ennen 12. kesäkuuta saapuneita ihmisiä koskevat tapaukset kuuluvat aiempien poliittisten järjestelyjen piiriin, eikä niitä pidä avata uuden järjestelmän nojalla (Merkur). Saksa torjuu tulkinnan ja katsoo, että normaalien menettelyjen on jatkuttava siitä päivästä, jolloin sopimusta alettiin soveltaa (Tagesschau).

Saksa painostaa Italiaa poliittisesti, mutta tuloksia ei vielä näy. Tästä ajanjaksosta ei ole raportoitu vahvistettua onnistunutta siirtoa Saksasta Italiaan. Itävalta on toistaiseksi maa, joka on todella saanut ihmiset liikkeelle.

Sopimuksen teho ratkaistaan kiistellyissä tapauksissa

Sveitsi etenee Itävallan mallilla. Bern on varannut ensimmäiset lennot elokuun lopulle ja aloittaa yksittäisistä 12. kesäkuuta jälkeisistä tapauksista, joilla järjestelmää ei kuormiteta heti (Ticinonews). Kaava on sama: valitaan riidattomat tapaukset, siirretään pieniä määriä ja vältetään suora törmäys.

Kaava on tuttu myös Dublin-järjestelmästä. Pohjoiset ja alppialueen maat haluavat palauttaa vastuuta etelään. Ulkorajamaat vastustavat. Uuden sopimuksen solidaarisuusmekanismin piti katkaista tämä asetelma: Italian ja Kreikan kaltaiset maat saisivat helpotusta, jos ne samalla hyväksyvät vastuunsa. Ensimmäiset merkit viittaavat siihen, ettei vaihtokauppa vielä toimi.

Itävallan viranomaiset eivät ole kertoneet, kuinka monta tapausta on tulossa. Italia ei ole täsmentänyt, luovatko nämä siirrot ennakkotapauksen vai jäävätkö ne poikkeuksiksi (Kurier, Il Sole 24 Ore).

Toimivaltaketju ratkaisee paljon. Euroopan komissio voi arvioida sääntöjen noudattamista, julkaista havaintoja ja lopulta käynnistää rikkomusmenettelyn, jolla jäsenvaltioita painostetaan noudattamaan EU-oikeutta. Komissio ei kuitenkaan voi fyysisesti pakottaa siirtoa toteutumaan.

Jos Italia hyväksyy helpot tapaukset ja torjuu kiistellyt, komission on päätettävä, seuraako vastarinnasta jotain. Muuten uusi sopimus perii Dublin-järjestelmän keskeisen heikkouden: vastuu voidaan kirjoittaa asetukseen, mutta toteutus jää jäsenvaltioiden poliittisen tahdon varaan. Neljä siirtoa kymmenessä viikossa ja kaksitoista torjuntaa kertoo, mihin suuntaan vastaus on kallistumassa.