Baltian johtajat vaativat NATO:lle pudotusvaltuuksia

Venäläinen sotilaskone kävi Suomen ilmatilassa Porkkalan lähellä 27. toukokuuta. Puolustusministeriön mukaan kyse oli ukkosrintaman väistämisestä, mutta tapaus osuu samaan jatkumoon: Venäjän ilmatilaloukkaukset ovat lähes kolminkertaistuneet vuodessa. Aiemmin toukokuussa Romanian F-16 ampui alas droonin Viron ilmatilassa. Kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun Nato-hävittäjä tuhosi miehittämättömän ilma-aluksen Baltian yllä. Päivää myöhemmin Naton ulkoministerit poistuivat Helsingborgin-kokouksesta Ruotsissa ilman yhtäkään operatiivista päätöstä kriisin hoitamisesta.

Mitä "ilmapuolustus" käytännössä tarkoittaa

Nato on vuodesta 2004 hoitanut Baltian ilmavalvontaa Air Policing -järjestelyllä. Rauhanajan rotaatiossa liittolaisten hävittäjät tunnistavat ja saattavat tuntemattomia ilma-aluksia Viron, Latvian ja Liettuan lähellä. Baltian mailla ei ole omia hävittäjiä. Nykyisessä rotaatiossa mukana ovat Ranskan Rafalet ja Romanian F-16:t Liettuan Šiauliaissa sekä Portugalin F-16:t Viron Ämarissa.

Kolme Baltian presidenttiä vaati 21. toukokuuta järjestelyn muuttamista täydeksi ilmapuolustusoperaatioksi (Aerotime). Ero on olennainen. Nykyisessä mallissa lentäjän on yleensä tunnistettava kohde silmämääräisesti ennen toimia. Ilmapuolustusoperaatiossa ennalta määritellyt uhkavyöhykkeet antaisivat sotilasketjulle oikeuden voimankäyttöön ilman erillistä poliittista hyväksyntää jokaisessa tapauksessa. Pienet GPS-häirityt droonit voivat ehtiä kulkea rajan yli ja pudota maahan ennen kuin nykyinen tunnistusprosessi valmistuu.

Paine näkyy luvuissa. Vahvistetut Venäjän ilmatilaloukkaukset Nato-alueella nousivat 6:sta vuonna 2024 18:aan vuonna 2025. Syyskuussa 2025 kolme MiG-31-hävittäjää lensi 9–10 kilometriä Viron alueelle transponderit suljettuina. Viro käynnisti tapauksen vuoksi Naton artikla 4:n mukaiset neuvottelut. Artikla 4 on liittokunnan virallinen konsultointimekanismi, askel ennen artikla 5:n yhteisen puolustuksen velvoitetta (NATO North Atlantic Council).

Kuka ohjaa drooneja?

Helsingborgin kokouksen piti valmistella päätöksiä Naton heinäkuun huippukokoukseen Ankarassa. Sen sijaan se paljasti erimielisyyden peruskysymyksestä: ohjaako Venäjä ukrainalaisia drooneja tarkoituksella liittokunnan alueelle?

Pääsihteeri Mark Rutte puhui "häirinnästä" ja "muista häiriöistä". Sanavalinta jättää tilaa tulkinnalle vahingossa tapahtuneesta ajautumisesta. Viron ulkoministeri Margus Tsahkna sanoi asian päinvastoin: "Venäjä ohjaa näitä drooneja Naton alueelle" (Euromaidan Press, Pravda.com.ua). Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui Vilnassa muutamaa päivää myöhemmin ilmatilaloukkauksia "Venäjän tietoiseksi strategiaksi". Reutersin analyysi toi rinnalle kolmannen selityksen: Ukraina lennättäisi drooneja tarkoituksella lähelle rajaa suojatakseen niitä, koska Venäjä ei halua ampua Naton ilmatilaan (Reuters).

Jos Nato toteaa virallisesti, että Venäjä käyttää elektronista sodankäyntiä ammusten ohjaamiseksi liittolaisten alueelle, kysymys siirtyy nopeasti artikla 5:n piiriin. Siihen liittokunta ei ole valmistellut yhteistä vastausta. Yhdysvaltain ulkoministeri Rubio kuvasi Helsingborgin kokouksen rajallista tavoitetta suoraan: "Tänään ei ole konkreettista pyyntöä... En usko, että on tehty sitovia lupauksia tai esitetty sitovia pyyntöjä".

Etulinjan maat eivät odota

Kun Nato epäröi, yksittäiset liittolaiset toimivat. Latvia lähetti liikkuvia droonintorjuntayksiköitä Venäjän-vastaiselle rajalleen (Defense News). Liettuan presidentti ilmoitti, että maa ampuu drooneja alas "ohjusten hinnasta riippumatta". Viisi Pohjoismaata allekirjoitti 6. toukokuuta uudistetun puolustusyhteistyösopimuksen, jossa rajat ylittävä sotilaallinen liikkuminen ja yhteiset droonihankinnat kirjattiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009 (NORDEFCO). Von der Leyen ehdotti Baltian maille "yhtenäistä droonihälytysjärjestelmää", mutta EU:n eikä Naton kautta.

Nato ei ole täsmentänyt, merkitsikö Romanian alasampuminen voimankäyttösääntöjen muutosta vai yksittäistä lupaa. Seuraava päätöshetki on heinäkuun Nato-huippukokous Ankarassa. Ilmavalvonnan muuttaminen ilmapuolustusoperaatioksi vaatii kaikkien 32 liittolaisen hyväksynnän. Yksikään hallitus ei ole julkisesti vastustanut muutosta. Suurin kitka voi silti olla rakenteellinen: Saksan perustuslaki edellyttää hallituksen hyväksyntää ennen kuin asevoimat ampuu ilma-aluksen alas. Ehto vaikeuttaa pysyviä ennakkovaltuuksia, joissa komentajat voivat toimia heti tilanteen vaatiessa. Juuri sellaisia sääntöjä Baltian maat nyt pyytävät.