Baltia protestoi karkotushuijauksesta

Baltian venäjänkielisissä tietokanavissa on kiertänyt sama väite: Latvia, Viro ja Liettua valmistelisivat venäjänkielisten asukkaiden joukkokarkotuksia. Väite ei pidä paikkaansa. Sen ajoitus ei silti ole yhdentekevä. Latviassa järjestetään vaalit syksyllä ja Virossa keväällä 2027. Julkinen aineisto osoittaa kampanjan olemassaolon selvästi, mutta ei yhtä selvästi sitä, kuka sitä johtaa.

Vanha syytös, vaalien rytmi

Moskova on syyttänyt Baltian maita venäjänkielisten vainoamisesta jo pitkään. Uutta on tapa, jolla väite on paketoitu: tutut teemat nostetaan esiin ja vahvistetaan vaalien lähestyessä.

Kaikki kolme hallitusta ovat torjuneet väitteet. Baltian diplomaattiedustajat jättivät Venäjän ulkoministeriössä yhteisen demarssin eli virallisen diplomaattisen protestin. Siinä Moskovaa syytettiin valheiden jatkamisesta ja tilanteen kiristämisestä (Lrytas). Viron ulkoministeriö kuvasi toimintaa "laajaksi disinformaatiokampanjaksi" ja nuhteli Moskovaa virallisesti (ERR English). Liettuan valtion turvallisuusosaston mukaan propagandan tarkoitus on jakaa yhteiskuntia etnisten rajojen mukaan ja mustamaalata Baltian maita Ukrainan tukijoina (Lrytas/ELTA).

Viron sotilastiedustelun päällikkö Ants Kiviselg arvioi kampanjan pyrkivän lisäämään pelkoa sodan laajenemisesta ja murentamaan lännen tukea Ukrainalle (ERR). Latviassa media on seurannut samojen karkotusväitteiden leviämistä kotimaisessa keskustelussa (Puaro).

Turvallisuusasiantuntija Meelis Oidsalu arvioi, että väitteiden voimistuminen "saattaa liittyä" lähestyviin vaaleihin. Varovainen muotoilu on olennainen. Julkiset lähteet todistavat kampanjan ja kuvaavat sen sisältöä. Ne eivät kuitenkaan sisällä verkostoanalyysiä tai alustadataa, joka osoittaisi keskitetysti johdetun vaalioperaation.

Naapurit näkevät oman haavoittuvuutensa

Puola, Suomi ja Saksa eivät pidä ilmiötä vain Baltian mediaongelmana. Jokainen katsoo sitä omien riskien kautta.

Puolan apulaispuolustusministeri varoitti Venäjän sabotaasista ja kyberiskuista kriittistä infrastruktuuria vastaan (Rzeczpospolita). Suomen ulkoministeri tuomitsi Venäjän Baltia-kampanjan samalla, kun Suomessa on valmisteltu uutta infrastruktuurin suojaamista koskevaa lainsäädäntöä (Yle). Saksa taas ylläpitää pysyvää taisteluprikaatia Liettuassa. Baltian poliittinen vakaus on siksi Berliinille myös sotilaallinen kysymys. Jos informaatiovaikuttaminen tekee itäisen sivustan joukkojen perustelemisesta saksalaisille äänestäjille vaikeampaa, Moskova hyötyy (FAZ).

Eurooppa voi nimetä ongelman. Vain syyttäjät voivat pysäyttää verkostot.

EU:n ja Naton välineet vaalien aikaista informaatiovaikuttamista vastaan on jaettu tarkoituksella. EUvsDisinfo, EU:n disinformaatiota seuraava yksikkö, voi tunnistaa valheellisia kertomuksia, mutta ei poistaa sisältöjä eikä viedä verkostoja oikeuteen. Digipalvelusäädös eli suuria verkkoalustoja koskeva EU-laki velvoittaa alustat arvioimaan vaaliriskejä (European Commission). Julkisista tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, millä alustoilla karkotusväite levisi tai johtiko se toimiin.

Sisältöjen taustalla oleviin verkostoihin voivat puuttua vain kansalliset viranomaiset. Latviassa turvallisuuspalvelu VDD pyysi kesäkuussa syyttäjiä nostamaan vakoilusyytteet neljää henkilöä vastaan. Heidän epäillään toimineen Venäjän hyväksi Kremlin-mielisen "Baltic Antifascists" -ryhmän kautta (VDD). Virossa sisäinen turvallisuuspalvelu KAPO tekee vastaavaa vastatiedustelutyötä. Bryssel ei voi korvata kumpaakaan.

Puuttuva ääni

Tarinan keskellä on ryhmä, jonka oma ääni puuttuu aineistosta: Latvian ja Viron venäjänkieliset asukkaat. Moskova väittää puhuvansa heidän puolestaan. Baltian hallitukset kiistävät väitteet. Käytettävissä olevasta aineistosta ei löytynyt järjestelmällistä mielipidemittausta näiden yhteisöjen keskuudesta.

Yksittäinen vale ei välttämättä vakuuta monia. Toistuva viesti uhasta toimii hitaammin: se kasvattaa epäluottamusta ja voi vähentää äänestämistä. Baltian hallitukset ovat osoittaneet väitteen vääräksi. Ne eivät ole vielä näyttäneet äänestäjille riittävästi, millainen koneisto väitettä kuljettaa.

KAPO:n ja VDD:n pitäisi julkaista ennen vaaleja avoimuusraportti: mitä ne tietävät operaation rakenteesta, mitä alustat ovat tehneet ja mitä kansalaisten kannattaa seurata.