Peking rajoittaa EU-yhtiöiden vientiä

Kamppailu puolustusteollisuuden raaka-aineista on siirtynyt osaksi EU:n Venäjä-pakotteita. Kiinan kauppaministeriö lisäsi 24. heinäkuuta 14 eurooppalaista toimijaa vientivalvontalistalleen vain tunteja sen jälkeen, kun EU oli hyväksynyt 21. Venäjä-pakotepakettinsa. Listaus koskee kahdeksaa jäsenmaata ja estää kiinalaisia toimittajia myymästä yhtiöille kaksikäyttötuotteita eli tavaroita, joilla voi olla sekä siviili- että sotilaskäyttöä (MOFCOM, AP). Viesti oli tarkoituksella symmetrinen: 14 eurooppalaista toimijaa vastauksena niille 14 kiinalaiselle ja hongkongilaiselle yhtiölle, jotka EU oli juuri lisännyt pakotelistalleen epäiltyinä Venäjän sotatalouden tukemisesta (EEAS).

Logiikka on EU:lle hankala. Eurooppa voi asettaa pakotteita kiinalaisyrityksille Venäjän tukemisesta, mutta Kiina voi vastata kiristämällä niiden materiaalien saatavuutta, joita Euroopan oma puolustusteollisuuden kasvattaminen tarvitsee.

Mihin Peking iski

Listatut yhtiöt eivät ole sattumanvarainen joukko. Mukana ovat Saksan suurin puolustuskonserni Rheinmetall, tšekkiläinen sotilasajoneuvovalmistaja Tatra Trucks, puolalainen infrapunailmaisimia valmistava Vigo Photonics, ranskalainen yhdistepuolijohdeyhtiö III-V LAB ja droonivalmistaja Cavok UAS sekä liettualainen laseryhtiö Ekspla (Politico, Xinhua). Kohteet liittyvät harvinaisiin maametalleihin, galliumiin, germaniumiin ja indiumfosfidiin. Kaikissa Kiinalla on vahva asema maailman tarjonnassa.

Rajoituksessa on toinenkin taso. Myös ulkomaisia välikäsiä kielletään toimittamasta listatuille yhtiöille kiinalaisperäisiä valvottuja tuotteita (SCMP, Reuters). Eurooppalainen yhtiö ei siis välttämättä kierrä ongelmaa ostamalla ei-kiinalaiselta jälleenmyyjältä, jos alkuperäinen materiaali on Kiinasta.

Puskureita, ei ratkaisua

Välitön vaikutus vaihtelee yhtiöittäin. Tatra Trucks kertoi tšekkiläismedialle, ettei se käytä kyseisiä kiinalaiskomponentteja eikä odota häiriöitä tuotantoon (Novinky). Rheinmetallin mukaan sillä on harvinaisten maametallien varastoja neljäksi tai viideksi vuodeksi (Handelsblatt). Vigo Photonics myönsi altistuvansa puolijohdealustoissa, myös indiumfosfidissa, mutta kertoi vaihtoehtoisista toimittajista Japanissa ja Euroopassa sekä yli vuoden varastoista (Business Insider Polska).

Nämä ovat lyhyen aikavälin puskureita. Pienemmille yhtiöille riski on terävämpi. Ranskan kolme listattua toimijaa ulottuvat siruista drooneihin, ja niiden altistus liittyy gallium- ja indiumyhdisteisiin, joille on vain vähän ei-kiinalaisia lähteitä teollisessa mittakaavassa (Euractiv). Saksalaiset materiaalikauppiaat Sindlhauser ja Antraco ovat vielä lähempänä raaka-ainekerrosta, jossa korvaavia hankintakanavia on vaikeampi löytää ja julkista tietoa vaihtoehdoista on vähän (VerkehrsRundschau).

Pakotteiden vastakierre

EU:n Venäjä-pakotteet toimivat nyt Kiinan vastatoimien varjossa. 21. paketti hyväksyttiin vasta viikkojen jumiutumisen jälkeen, kun Kreikka esti etenemistä nesteytetyn maakaasun kuljetuksia koskeneen kirjauksen vuoksi, kuten To Brief aiemmin kertoi. Kiinan vastatoimi tuo tuleviin pakotekierroksiin uuden kysymyksen: mitä eurooppalaisia yhtiöitä Peking voisi seuraavaksi painostaa?

Hyväksytty paketti ei heikkene Kiinan päätöksen vuoksi. Se sisältää uusia energia-, rahoitus- ja vientivalvontatoimia (EEAS). Poliittisesti asetelma kuitenkin vaikeutuu. Jäsenmaihin kohdistuu jo nyt painetta merenkulku- ja energia-alalta. Puolustusteollisuuden toimittajilla on tästä eteenpäin oma syynsä varoittaa pakotteiden sivuvaikutuksista.

Euroopan komissio kertoi tšekkiläismedialle analysoivansa Kiinan päätöstä jäsenmaiden ja kohdeyhtiöiden kanssa (Seznam Zprávy). Komissio voi koordinoida, mutta käytännön hankintaongelma jää yhtiöille ja kansallisille hallituksille. EU:lla ei ole yhteistä mekanismia, joka auttaisi yrityksiä löytämään vaihtoehtoisia lähteitä puolustukselle kriittisiin materiaaleihin, jos kolmas maa katkaisee toimituksia.

Kiinan lista on mitoitettu tarkasti. Se on riittävän suuri osoittamaan, että Euroopan puolustusteollisuuden kasvattaminen nojaa yhä kiinalaisiin tuotantopanoksiin, mutta tarpeeksi rajattu jättämään tilaa uusille toimille. 14 vastaan 14 on viesti, ei yläraja. Kun 22. pakotepaketti tulee neuvottelupöytään, puolustusteollisuuden Kiina-altistus nousee merenkulun ja energialobbyn rinnalle. Julkisesti Euroopalla ei vieläkään ole yhteistä vastausta pakotepolitiikkaan, joka voi kääntyä paineeksi sen omia puolustustoimittajia vastaan.