Belgian alv-kiista jumittaa 10 miljardin euron budjettisopua

Belgian hallituksen keskeiset ministerit kokoontuivat lauantaina iltapäivällä, mutta päättivät illan ilman budjettisopua. Kiista koski ennen kaikkea sitä, maksaisivatko kuluttajat enemmän arvonlisäveroa (De Standaard, RTBF). Pääministeri Bart De Wever haluaa kohentaa julkista taloutta noin 10 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä (Business AM). Hallituskumppanit hyväksyvät tavoitteen kokoluokan, mutta kiistelevät siitä, jääkö lasku kuluttajille, työntekijöille vai julkisten palvelujen käyttäjille. Belgian on toimitettava Euroopan komissiolle alustava talousarviosuunnitelma 15. lokakuuta (Belgian Chamber).

Arvonlisäverolla rahoitettaisiin työn verotuksen kevennyksiä

Arvonlisävero eli alv lisätään tuotteen tai palvelun hintaan prosenttiosuutena. De Weverin tiettävästi ajamassa mallissa yleinen verokanta, joka koskee useimpia tuotteita ja palveluja, nousisi 21 prosentista 22 prosenttiin. Nykyiset 6 ja 12 prosentin alennetut kannat yhdistettäisiin yhdeksi 9 prosentin kannaksi. Hedelmien ja vihannesten verokanta voisi olla nolla (Brussels Times, RTL Info). Hallitus ei ole vielä kertonut, mihin verokantaan eri tuotteet sijoittuisivat, joten tuoteluettelo on alustava.

Laskuesimerkki havainnollistaa muutoksen vaikutusta. De Morgenin esimerkissä tuote, joka maksaa 6 prosentin arvonlisäverolla 100 euroa, maksaisi 9 prosentin verokannalla noin 102,83 euroa. Nollaverokannalla hinta olisi noin 94,34 euroa (De Morgen). Laskelma olettaa, että kaupat siirtävät veromuutoksen kokonaan hintoihin. Aina näin ei käy. Samalla oletuksella nykyisen 12 prosentin verokannan tuotteet halpenisivat hieman ja 21 prosentin tuotteet kallistuisivat.

De Wever haluaa käyttää alv-uudistuksesta saatavat rahat työn verotuksen nopeampaan keventämiseen. Ajatuksena on, että työn halpeneminen saisi yritykset palkkaamaan lisää (Brussels Times). Kotitalouden kokonaistulos riippuisi siis sen ostoksista ja veronalennusten vaikutuksesta. Suunnitelmassa ei vielä kerrota, ketkä saisivat alennukset. Uudistuksesta odotettavissa oleva summa on jo pienentynyt noin 4,5 miljardista 2,5 miljardiin euroon, kun mukaan on lisätty poikkeuksia ja kompensaatioita (De Standaard).

CSC-ammattiliiton tilaaman laskelman mukaan uudistus maksaisi keskimääräiselle työntekijälle 348 euroa vuodessa (CSC). Arvio perustuu liiton omaan skenaarioon, ei sovittuun uudistukseen.

Vaihtoehdot siirtävät laskun muualle

Hallituksen ranskankielinen liberaalipuolue MR vastustaa osan rahoituksesta keräämistä kassalla. Puolueen puheenjohtajan Georges-Louis Bouchez’n mukaan veronkorotukset rasittavat työntekijöitä ja keskiluokkaa. Hän vetoaa hallituspuolueiden sääntöön, jonka mukaan uudet verot voivat kattaa enintään yhdeksäsosan koko budjettisopeutuksesta. Siihen lasketaan sekä menoleikkaukset että lisätulot (MR).

MR esittää vaihtoehtoista laskelmaa: 10 miljardista eurosta 4 miljardia tulisi sen mukaan jo päätetyistä toimista, 1,5 miljardia talouskasvusta ja 4,5 miljardia menoleikkauksista (MR). Kasvuosuus perustuu oletukseen, että talouden kasvu kasvattaa verotuloja nykyisillä verokannoilla. Kyse on ennusteesta, ei käytettävissä olevasta rahasta. MR ei ole nimennyt leikkauskohteita, joten suunnitelman häviäjiä ei vielä tiedetä.

Menoleikkauksetkin kohtaavat vastustusta. Hallituskumppanit Les Engagés ja flaamilainen sosialistipuolue Vooruit vastustavat noin kahden miljardin euron säästöjä terveydenhuollosta (RTL). Uutisoinnissa ei eritellä, miten säästöt toteutettaisiin. Vaikutus potilaille voisi suunnitelman mukaan näkyä suurempina maksuina, pidempinä odotusaikoina tai vähäisempinä palveluina.

Miksi EU seuraa tilannetta

Eurostatin mukaan Belgian julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2025 5,2 prosenttia BKT:stä eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvosta. Julkinen velka oli 107,9 prosenttia BKT:stä (Eurostat). EU:n alijäämän viitearvo on 3 prosenttia. Jäsenmaat ovat neuvostossa antaneet Belgialle vuoteen 2029 aikaa korjata liialliseksi katsomansa alijäämä (Council recommendation).

Määräajan ylittäminen ei olisi uutta. Belgia myöhästyi viime vuoden lokakuun määräajasta ja toimitti vuoden 2026 suunnitelmansa vasta 14. tammikuuta 2026 (Eurogroup). EU-säännöt eivät määrää myöhästymisestä automaattista sakkoa (Regulation 473/2013).

Myöhästynyt asiakirja on pienempi ongelma kuin Belgian alijäämä, joka ylittää selvästi EU:n viitearvon. Hallituspuolueet ovat yhtä mieltä siitä, että alijäämää pitää pienentää. Ne eivät ole sopineet, miten sopeutus jaetaan kassalla asioivien kuluttajien, veronalennuksia odottavien työntekijöiden ja terveydenhuollon potilaiden kesken. Ennen kuin tuotekohtaiset alv-kannat päätetään, yksittäisen kotitalouden kustannuksia ei voi laskea.