Belgia vaatii pakotteita Taybehin hyökkäyksestä

Eurooppalaisdiplomaatit liittyivät palestiinalaisten oliivinkorjaajien seuraan miehitetyllä Länsirannalla Taybehissä 17. lokakuuta. Tarkoitus oli läsnäololla ehkäistä siirtokuntalaisten hyökkäyksiä, mutta naamioituneet miehet pahoinpitelivät heidän nähtensä ranskalaista pormestaria (AP, Guardian). Belgia ajaa nyt EU-pakotteita hyökkäyksestä vastuussa oleville. Ranska ja Puola, joiden diplomaatteja oli paikalla, vaativat Israelia tutkimaan tapauksen ja rankaisemaan hyökkääjiä itse.

Diplomaatit pystyivät dokumentoimaan, eivät suojelemaan

Diplomaatit menivät paikalle, jotta heidän läsnäolonsa näkyisi. Belgian pääkonsuli Jerusalemissa Anick Van Calster kertoi VRT:lle, että ulkomaiset vierailijat kulkevat poimijoiden mukana siinä toivossa, että läsnäolo pitäisi hyökkääjät loitolla. Hän kuvaili naamioituneiden miesten saapuneen mönkijöillä ja kaataneen pormestarin maahan (VRT).

Pormestari Bernard Baudoux tuli Taybehiin, koska hänen kotikaupungillaan Aulnoye-Aymeriesillä on yhteyksiä kylään. Hän kertoi Reutersille, että häntä lyötiin rautatangoilla tai nuijilla, mutta häntä ei viety sairaalaan (Reuters). AP:n mukaan hyökkääjät rikkoivat myös 78-vuotiaan pormestarin mukana olleen Belgian konsulaatin auton ikkunan (AP).

Tapahtumista on myös tallenne, joka ei perustu minkään hallituksen kuvaukseen. Guardianin toimittaja kuvasi hetket juuri ennen pahoinpitelyä ja sen jälkeen (Guardian).

Viljelijät kantavat riskin vielä vierailijoiden lähdettyä. YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimisto OCHA kirjasi loka- ja marraskuussa 2025 yhteensä 178 sadonkorjuuseen liittyvää siirtokuntalaisten hyökkäystä, joissa aiheutui henkilövahinkoja tai omaisuusvahinkoja (OCHA). Jos perhe ajetaan oliivilehdostaan sadonkorjuun aikaan, koko vuoden sato voi jäädä saamatta. Tuhotut puut pienentävät myös tulevien vuosien satoa.

Israelin armeija tuomitsi hyökkäyksen ja kuvasi sitä israelilaisten mellakoitsijoiden tekemäksi vakavaksi väkivallanteoksi. Armeijan mukaan paikalla ei ollut joukkoja eikä vierailusta ollut sovittu sen kanssa (Times of Israel). Pääministeri Benjamin Netanjahun kanslia suhtautui asiaan toisin. Sen mukaan johtopäätösten tekeminen on ennenaikaista, ja siirtokuntalaisiin kohdistuu mustamaalauskampanja (Times of Israel). Varovainen linja on ristiriidassa armeijan oman kuvauksen kanssa: se kutsui hyökkääjiä israelilaisiksi mellakoitsijoiksi.

Belgia hakee tukea EU:lta, Ranska ja Puola vaativat toimia Israelilta

Belgian ulkoministeri Maxime Prévot liitti väkivallan Israelin siirtokuntapolitiikkaan. Hänen mukaansa Belgia jatkaa EU-pakotteiden ajamista hyökkäyksistä vastuussa oleville ja heidän tukijoilleen (Prévot on X). Hän ei nimennyt pakotelistalle ehdotettavia henkilöitä eikä jättänyt asiasta virallista esitystä.

Ranska vaati hyökkääjien pidättämistä ja asettamista syytteeseen sekä siviilien ja diplomaattiedustustojen suojelemista. Se ei vaatinut uusia EU-pakotteita (French foreign ministry). Puolan mukaan sen diplomaatit eivät loukkaantuneet, eikä alustavien tietojen perusteella heitä ollut otettu erikseen kohteeksi. Varsova vaati Israelilta kiireellisiä selvityksiä ja vastuullisten saattamista vastuuseen (Notes from Poland).

Belgian ajama pakotelistaus vaatii kaikkien muiden EU-maiden hallitusten hyväksynnän. EU:n ihmisoikeuspakotejärjestelmässä listattujen henkilöiden ja järjestöjen varat jäädytetään, ja henkilöiltä evätään pääsy EU:hun. Nimen lisääminen listalle edellyttää yksimielisyyttä, joten yksikin jäsenmaa voi estää sen (Council).

Yksimielisyys on löytynyt aiemminkin. EU-maat lisäsivät 28.5.2026 pakotelistalle kolme henkilöä ja neljä järjestöä, joilla oli yhteyksiä väkivaltaisiin siirtokuntalaisten etuvartioihin (Council).

Kaksi erillistä reittiä vastuuseen saattamiseksi

Ranskan ja Puolan suosima reitti kulkee Israelin oikeuslaitoksen kautta. Israelin poliisi aloitti rikostutkinnan, mutta pidätyksistä ei ollut ilmoitettu 18. lokakuuta mennessä (Reuters). Ihmisoikeusjärjestö Yesh Dinin mukaan 93,6 prosenttia sen vuosina 2005–2025 seuraamista tutkintatapauksista päättyi ilman syytettä (Yesh Din). Tilasto ei kerro, miten tässä tapauksessa käy. Se osoittaa kuitenkin, että Yesh Dinin seuraamissa tapauksissa syytteen nostaminen oli harvinaista.

EU-pakotelistaus aiheuttaisi seurauksia, vaikka asia ei etenisi Israelin tuomioistuimeen. Rikossyyte taas voidaan nostaa ilman EU:n päätöstä. Kumpikaan reitti ei ole vielä edennyt. Hyökkäyksestä on diplomaattien silminnäkijähavaintoja ja videotallenne, mutta Belgia ei ole ehdottanut pakotelistalle nimiä, eikä Israelin tutkinnassa ollut viimeisimmän tiedon mukaan ilmoitettu pidätyksistä.