Bercy ajaa budjettijäädytystä vuodelle 2027

Ranskan valtiovarainministeriö Bercyn nimeämät neljä ekonomistia suosittelevat vuodelle 2027 niin sanottua année blanche -ratkaisua: suuri osa julkisista menoista jäädytettäisiin nimellisesti yhdeksi vuodeksi, jolloin budjettiin sisäänrakennetut automaattiset korotukset estettäisiin (Le Figaro). Lehtitietojen mukaan asiantuntijaryhmä arvioi, että Ranskan pitäisi löytää vuoteen 2032 mennessä 126 mrd. euroa säästöjä, jotta alijäämä ei karkaa kohti 7:ää prosenttia BKT:stä (Upday). Varsinaista raporttia ei ole julkaistu, joten luvut perustuvat vuototietoihin. Itse ehdotus kertoo silti olennaisen: kasvu ja verotulot eivät enää riitä paikkaamaan Ranskan julkista taloutta.

Samat eurot, korkeammat hinnat, vähemmän palveluja

Nimellinen jäädytys tarkoittaa, että sairaalat, koulut ja eläkejärjestelmät saisivat ensi vuonna saman euromäärän kuin tänä vuonna. Jos hinnat nousevat edes vähän, samalla rahalla saa vähemmän. Inflaatio tekee leikkauksen ilman erillistä päätöstä jokaisesta menokohdasta.

Ranskan menokasvu ei johdu yhdestä poikkeuksellisen kalliista ohjelmasta. Se syntyy rakenteista: eläkkeitä tarkistetaan hintojen mukaan, terveysmenot kasvavat väestön ikääntyessä ja sosiaalietuudet nousevat automaattisesti. Jäädytys kohdistuu juuri näihin kaavoihin. Hallitus ei silloin päätä erikseen jokaisesta leikkauksesta, vaan antaa hintatason nousun pienentää menojen reaalista arvoa.

Laskelma on Ranskalle hankala. Julkinen velka oli vuonna 2024 noin 113 % BKT:stä, lähes kaksinkertainen EU:n 60 prosentin viitearvoon nähden (BNP Paribas Economic Research). Pelkkien korkomenojen arvioidaan nousevan 77,4 mrd. euroon vuonna 2026, mikä tekisi niistä Ranskan suurimman yksittäisen budjettierän (Boursorama).

Vaikka menoja leikattaisiin usean vuoden ajan, velkasuhde saattaa BNP Paribasin arvion mukaan vakautua vasta noin 120 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä (BNP Paribas Economic Research). Se edellyttäisi noin 0,8 prosentin BKT-osuuden perusylijäämää eli tilannetta, jossa tulot ylittävät menot ennen korkokuluja. Ranska ylsi siihen viimeksi vuosina 1998–2001.

Sijoittajat hinnoittelivat Ranskaa hetken Italian tavoin

Markkinat eivät odota, että poliittinen keskustelu saadaan valmiiksi. Ranskan 10 vuoden valtionlainan korko oli 14. heinäkuuta noin 3,88 %, kun Saksan vastaava korko oli noin 3,12 % (Idéal Investisseur, Financial Times). Noin 76 korkopisteen eli 0,76 prosenttiyksikön ero ei johdu pelkästään finanssipoliittisesta pelosta. Myös markkinoiden likviditeetti ja EKP:n korko-odotukset vaikuttavat. Ranskan alijäämäura ja poliittinen hajanaisuus ovat silti keskeiset syyt.

Terävämpi varoitus nähtiin muutamaa päivää aiemmin. Noin 9.–10. heinäkuuta Ranskan valtionvelan maksukyvyttömyydeltä suojaamisen hinta nousi hetkeksi Italian vastaavaa kalliimmaksi (QuiFinanza, MarketScreener). Kyse oli hetkellisestä markkinakuvasta, ei pysyvästä arviosta. Silti se rikkoi euroalueen totuttua asetelmaa: Ranska on ydinmaa, Italia reunamaa. Muutaman kaupankäyntipäivän ajan järjestys kääntyi.

Kuka jäädytyksen maksaa

Ranska on jo EU:n liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä, joka käynnistyy, kun jäsenmaan alijäämä tai velka ylittää EU:n finanssipoliittiset rajat (European Commission). Eri pääkaupungeissa Ranskan jäädytysehdotusta luetaan omien pelkojen kautta. Saksalainen FAZ kutsui Ranskaa Euroopan "riskipotilaaksi" ja liitti arvion poliittiseen pirstoutumiseen sekä velan kasvuun (FAZ). Belgia tunnistaa ongelman: maan hallituskoalition kerrotaan kohtaavan 7,7 mrd. euron vajeen vuoteen 2029 mennessä (info.fr, 21news.be).

Laajempi kysymys koskee EU:n uudistettua finanssipoliittista kehikkoa. Siinä jäykistä vuosittaisista tavoitteista siirryttiin maakohtaisesti neuvoteltuihin velka- ja menosuunnitelmiin. Kehikon uskottavuus joutuu kovaan testiin, kun arvioitavana on Ranska. Jos jäädytys pienentää alijäämää uskottavasti, lainakorot voivat laskea ja sääntökehikko säilyttää otteensa. Jos ei, korkoero kasvaa, korkomenot paisuvat ja Ranska joutuu tekemään budjettivalintoja markkinoiden kiristyvässä paineessa.

Asiantuntijaryhmä on lehtitietojen mukaan pohtinut pienimpien vanhuuseläkkeiden jättämistä jäädytyksen ulkopuolelle (Upday). Siinä näkyy koko ongelma. Jäädytys voi toimia poliittisesti vain, jos osa menoista suojataan. Jokainen poikkeus kuitenkin siirtää säästöpaineen muualle: paikallispalveluihin, julkisen sektorin palkkoihin, sairaalabudjetteihin tai investointeihin. Varsinainen budjettiriita alkaa siitä, minkä jäädytetyn menon annetaan sulaa ensin.