Berliini velkaantuu puolustuksen vuoksi

Saksan vuoden 2027 budjettiesitys merkitsee 203 mrd. euron uutta velanottoa kolmesta kanavasta: varsinaisesta liittovaltion budjetista, puolustusrahastosta ja infrastruktuurirahastosta (Tagesschau, ZEIT). Saksan maksukyky ei ole tässä pääkysymys. Maa saa kymmenvuotista velkaa noin 2,98 prosentin korolla, kun Ranska maksaa vastaavasta laina-ajasta noin 3,68 prosenttia (Boursorama).

Olennaista on, mitä jää rahoittamatta, kun puolustus siirtyy budjettijonon kärkeen. Samalla kysymys koskee koko Eurooppaa: pystyykö muu EU etenemään samassa tahdissa, jos jäsenmaiden velkaraha ei maksa saman verran?

Kolme velkakanavaa, yksi kapeneva keskiosa

Saksan perustuslaissa on Schuldenbremse eli velkajarru. Se rajoittaa liittovaltion tavanomaista velanottoa, kun suhdannevaihtelun vaikutus on poistettu laskelmista. Sääntöä ei ole poistettu. Suuret menot on sen sijaan ohjattu sen ohi. Puolustusmenot, jotka ylittävät yhden prosentin BKT:sta, voidaan rahoittaa velkajarrun ulkopuolella. Lisäksi kaksi erityisrahastoa ottaa velkaa erillään pääbudjetista (ZEIT, taz).

Velka jakautuu näin: 118,7 mrd. euroa varsinaisesta budjetista, 54,9 mrd. euroa infrastruktuurirahastosta ja 30 mrd. euroa Bundeswehr-rahastosta (ZEIT, Reuters).

Pelkkä puolustusmenojen taso nousee noin 109,8 mrd. euroon. Kun mukaan lasketaan Ukrainan tuki ja muut turvallisuuteen liittyvät menot, summa on noin 130 mrd. euroa (ZEIT). Nämä erät on käytännössä suojattu. Muut menot kilpailevat jäljelle jäävästä tilasta.

Valtiovarainministeri Lars Klingbeil sulki 21 mrd. euron aukon ministeriöiden yhden prosentin säästöillä, tupakkaveron korotuksella, uudella muovimaksulla, sosiaalivakuutuksen tukien leikkauksilla ja ennen vuotta 2019 kertyneiden reservien purkamisella (Deutschlandfunk). Reserveistä käytettiin 6,8 mrd. euroa, ja tuleville vuosille jäi vain 3,9 mrd. euroa (Süddeutsche Zeitung). Puskuri on lähes käytetty.

Kuka maksaa

Budjetin suurin yksittäinen menoerä on liittovaltion maksu eläkejärjestelmälle, noin 132 mrd. euroa (Süddeutsche Zeitung). Eläkkeisiin ei käytännössä kosketa, koska yksikään hallituskoalitio ei halua avata sitä rintamaa.

Siksi sopeutus kohdistuu ryhmiin, joilla on vähemmän poliittista painoa: kotitalouksiin, joiden lämmitystuki pienenee, köyhempien maiden kehitysyhteistyön saajiin ja ministeriöihin, joiden tukia leikataan. Saksan ODA-rahoitus eli virallinen kehitysyhteistyömeno on laskemassa 0,43 prosenttiin kansantulosta vuoteen 2029 mennessä (DonorTracker).

Lisäksi velasta maksetaan korkoa. Liittovaltion korkomenojen arvioidaan nousevan 41,9 mrd. eurosta vuonna 2027 80,7 mrd. euroon vuoteen 2030 mennessä (taz, Süddeutsche Zeitung). Korkoihin käytetty euro on pois rataverkosta, kouluista tai tulevista veronkevennyksistä.

BNP Paribas arvioi, että Saksan velkasuhde voi nousta 71 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä ja kymmenvuotisen lainan korko noin 3,3 prosenttiin vuoden 2026 lopulla (BNP Paribas). Saksan valtion pysyvä menotaso nousee.

Euroopan sisäinen kuilu

Saksan noin 0,7 prosenttiyksikön korkoetu Ranskaan nähden tarkoittaa, että sama puolustuseuro maksaa Pariisille selvästi enemmän. Halvemmalla velalla maa voi ostaa valmiutta nopeammin. Kalliimman rahan maat joutuvat joko maksamaan enemmän, leikkaamaan muualta rajummin tai odottamaan EU:n yhteisrahoitusta, joka ei välttämättä ehdi ajoissa.

Italialla on hyväksytty EU:n SAFE-lainakehys, josta se voisi saada enintään 14,9 mrd. euroa puolustushankintoihin, mutta sopimusta komission kanssa ei ole vielä allekirjoitettu (Quotidiano Nazionale). Fondation Robert Schuman on varoittanut, että jos puolustus rakennetaan vain eriarvoisten kansallisten taseiden varaan, Eurooppa jakautuu maihin, jotka pystyvät aseistautumaan, ja maihin, jotka eivät pysty (Fondation Robert Schuman).

Itäisellä sivustalla ratkaisevaa on, muuttuuko Saksan raha suorituskyvyksi. Bundeswehr harjoitteli Liettuassa 2 900 sotilaan, panssarivaunujen ja taisteluhelikopterien voimin (Bundeswehr). Berliini aikoo silti ostaa osan aseistuksesta Yhdysvalloista, mikä rajaa hyötyä Euroopan omalle puolustusteollisuudelle (RMF24).

Budjetti tekee Saksan uudelleenaseistautumisesta rahoitettavaa. Vielä se ei osoita, rakentaako Saksa samalla eurooppalaista puolustuskykyä vai ostaako se ennen kaikkea omaa turvallisuuttaan tilanteessa, jossa osa naapureista jää rahoituksen takia jälkeen.