Berliini torjuu Espanjan velkapaketin

Vuonna 2020 EU teki poikkeuksen, jota oli pitkään vältetty. Pandemia pakotti 27 jäsenmaata hyväksymään yhteisen velanoton laajassa mitassa: NextGenerationEU-ohjelmalla voitiin kerätä markkinoilta enintään 750 mrd. euroa (ECA). Ratkaisu myytiin väliaikaisena kriisivälineenä.

Espanjan talousministeri Carlos Cuerpo ehdotti 9. heinäkuuta, että poikkeuksesta tehtäisiin pysyvä. Euroalueen valtiovarainministerien euroryhmässä hän esitteli "European Sovereign Facility" -mallin, jossa Euroopan komissio laskisi liikkeeseen EU-tason joukkolainoja, kokoaisi jopa 850 mrd. euron vuotuisen velkaohjelman ja välittäisi rahat jäsenmaille lainoina (Euronews, Europa Press). Euroryhmä ei hyväksynyt ehdotusta. Sen puheenjohtaja Kyriakos Pierrakakis sanoi, ettei eurooppalaisesta turvasatamaomaisuudesta ole yksimielisyyttä (El Español).

Mitä Espanja myy

EU-maat rahoittavat velkaansa myymällä omia valtionlainojaan. Saksa maksaa pienintä korkoa, koska sijoittajat pitävät sitä turvallisimpana velallisena. Italia, Espanja ja Ranska maksavat enemmän. Saksan koron ja esimerkiksi Italian koron välistä eroa kutsutaan spreadiksi eli riskilisäksi, jonka markkinat vaativat heikommaksi arvioidulta lainanottajalta.

Espanjan perustelu on markkinarakenteessa. Sen mukaan 27 erillistä ja suhteellisen pientä valtionlainamarkkinaa on tehoton järjestely. Yksi suuri EU-lainamarkkina houkuttelisi enemmän ostajia, painaisi korkoja alas ja loisi taloustieteilijöiden tarkoittaman turvasatamaomaisuuden: niin luotettavan ja vaihdetun joukkolainan, että siitä tulisi euroalueen rahoitusmarkkinoiden vertailukohta samaan tapaan kuin Yhdysvaltain valtionlainat dollarijärjestelmässä.

Cuerpo esitti väitteelle myös luvut. Hänen mukaansa säästö olisi aluksi noin 5 mrd. euroa vuodessa ja nousisi yli 25 mrd. euroon, kun yhteisen velan kanta kasvaisi noin 5 biljoonaan euroon (Infobae). Espanjan mukaan kokonaisvelka ei kasvaisi. Maat vain lainaisivat EU:n kautta sen sijaan, että ne menisivät markkinoille yksin.

Berliini, Haag, Helsinki

Vastaus tuli nopeasti. Hollannin valtiovarainministeri Eelco Heinen sanoi, että eurobondiehdotuksia nousee esiin säännöllisesti ja vastaus pysyy kielteisenä. Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra kutsui yhteistä EU-velkaa ratkaisuksi, joka ei ole Suomelle vaihtoehto (El Español).

Saksan vastustus on valtiosääntöinen. Kun maan perustuslakituomioistuin hyväksyi pandemialainanoton vuonna 2021, se painotti järjestelyn rajoja: velanoton piti olla väliaikaista, vastuiden ennalta rajattuja eikä siitä saanut tulla pysyvää velkaunionia (Bundesverfassungsgericht). Espanjan malli ylittää juuri tämän rajan.

Hollannin vastalause koskee kannustimia. Pysyvä EU-lainanotto tekee muiden maiden luottokelpoisuudesta osan järjestelyä, vaikka osallistuminen olisi vapaaehtoista (Sustainable Finance Lab). Suomen linjassa on kuitenkin rajattu poikkeus. Helsinki allekirjoitti kannanoton puolustusrahoituksen välineiden kehittämisestä, mikä viittaa siihen, että yhteinen velanotto voi olla turvallisuuspolitiikassa hyväksyttävämpää kuin yleisessä finanssipolitiikassa (Valtioneuvosto).

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Luvut kertovat, miksi ehdotus kiinnostaa etelässä. Italian 10-vuotisen valtionlainan korko on noin 3,84 %, Saksan noin 3,06 %. Ero on noin 79 korkopistettä eli prosenttiyksikön sadasosaa (Teleborsa). Espanja maksaa noin 44 korkopistettä Saksaa enemmän. Jokainen osa tästä erotuksesta, joka siirtyisi halvemmalle EU-lainakäyrälle, tarkoittaisi eteläisille pääkaupungeille todellista säästöä.

Pohjoiset maat eivät saa samanlaista suoraa korkohyötyä. Espanjan mallissa ne ilmeisesti korvattaisiin niin, että ne maksaisivat vain oman markkinakorkonsa. Korvaus ei kuitenkaan poista riskiä siitä, että muut maksavat, jos lainanottaja ei selviydy veloistaan. Maksukyvyttömyys valuisi lopulta EU-budjettiin, mikä tarkoittaisi painetta tuleviin jäsenmaksuihin tai menoleikkauksiin (Quotidiano.net).

Ajoitus on hankala. EU neuvottelee vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä, ja pelkkien pandemialainojen takaisinmaksun arvioidaan vievän kaudella noin 168 mrd. euroa (Brussels Signal). Nettomaksajille Espanjan ehdotus näyttää uudelta vaateelta tulevista tuloista, joita ne eivät ole sitoutuneet antamaan.

Ainesosa, jota Berliini ei anna

EU ottaa jo yhteistä velkaa kriiseihin. Pandemiaohjelma keräsi 750 mrd. euroa, ja SAFE-välineellä hyväksyttiin 150 mrd. euron puolustuslainat (Council). Jokaisella kerralla kyse oli poikkeuksesta. Espanja kysyy nyt, onko poikkeuksesta tullut sääntö.

Malli olisi vapaaehtoinen, mutta sen talouslogiikka ei ole. Jos yhteisen lainan takana olisivat vain korkeamman velan maat, sen hinta ei olisi lähellä Saksan valtionlainaa ja luvatut säästöt kutistuisivat. Cuerpo myönsi, että väline tarvitsee toimiakseen ainakin viisi suurta liikkeeseenlaskijaa ja noin 540–550 mrd. euron vuotuisen emissiomäärän (Euronews). Saksan luottoluokitus tekee lainasta halvan. Juuri sitä Berliini ei halua antaa.