Saksan verokevennykset uhkaavat alihankkijoita

Saksan hallituskoalitio on sopinut veronalennuksista ja investointikannustimista Euroopan suurimmalle taloudelle. Paketin tarkat julkisen talouden luvut puuttuvat vielä, mutta sen rakenne vaikuttaa jo Saksan rajojen ulkopuolella.

Tuhannet tehtaat Tshekissä, Slovakiassa, Puolassa ja Itävallassa toimittavat osia, koneita ja välituotteita saksalaisille valmistajille. Niille ratkaisevaa on, lisääkö Berliini koko teollisen ketjun tilauksia vai ohjaako se tulevat investoinnit aiempaa tiukemmin Saksaan.

Miksi Keski-Euroopan tehtaat seuraavat Berliiniä

Tshekin teollisuus on sidottu Saksan kokoonpanolinjoihin. Pelkkä autoteollisuus vastaa noin 10:tä prosenttia Tshekin BKT:stä ja noin neljänneksestä viennistä. Skoda Auton osuus on noin 5 prosenttia BKT:stä ja 9 prosenttia viennistä, tshekkiläisen talousanalyysin mukaan (Newstream). Slovakiassa, Puolassa ja Itävallassa on samanlaisia alihankintaverkostoja, jotka elävät saksalaisesta tuotannosta.

Jos Saksan kannustimet saavat valmistajat investoimaan ja tuottamaan enemmän, nämä verkostot hyötyvät. Tilauksia tulee lisää myös rajan takana. Niukkojen investointien oloissa tehtaat kuitenkin kilpailevat jokaisesta uudesta automallista ja tuotantolinjan päivityksestä (Seznam Zprávy). Jos Berliinin paketti palkitsee nimenomaan Saksassa tehtävät investoinnit, tulevat hankkeet voivat siirtyä Keski-Euroopan tehtailta Saksaan sen sijaan, että ne vahvistaisivat yhteisiä toimitusketjuja.

Huoli ei ole teoreettinen. Tiedot siitä, että Porsche olisi harkinnut Cayennen tuotannon siirtämistä Bratislavasta Leipzigiin, kuvaavat alueen epävarmuutta, vaikka ne eivät osoita veropaketin aiheuttavan tällaisia päätöksiä (Denník N). Taloudellinen koe on yksinkertainen: jäävätkö hyödyt Saksan sisälle vai leviävätkö ne EU:n alihankintaverkostoihin.

Elvytys, johon vain Saksalla on varaa

Paketti paljastaa myös eron jäsenmaiden liikkumavarassa. BNP Paribas arvioi, että Saksan julkinen velka nousee 62,1 prosentista BKT:stä vuonna 2024 yli 69 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun perusuraan sisällytetään suuret investointisuunnitelmat (BNP Paribas). Tälläkin tasolla Saksan velkasuhde olisi pienempi kuin Ranskalla, Italialla tai Espanjalla.

Saksa voi siksi keventää veroja ja ottaa lisää velkaa niin, että sijoittajat rahoittavat sitä yhä halvalla. Korkeamman velan maat eivät voi kopioida mallia yhtä helposti. Markkinat ja EU:n budjettivalvonta reagoivat niihin aiemmin. Ranska on Le Monden kuvaamassa syvässä budjettipaineessa. Samat EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka rajoittavat julkisia alijäämiä ja velkaa, koskevat kaikkia paperilla. Käytännössä ne kiristävät enemmän maita, joiden lähtöasema on heikompi.

Jos Saksan menot synnyttävät todellista kasvua, ne vahvistavat argumenttia, jonka mukaan tuottavia investointeja pitäisi kohdella säännöissä eri tavalla kuin juoksevia menoja. Jos kasvua ei synny, jokainen julkisen talouden puristuksessa oleva hallitus saa ennakkotapauksen vaatia löyhempiä rajoja. Le Figaro esitti kritiikin kovemmin: huonosti kohdennettu julkinen rahankäyttö voi vauhdittaa Saksan alamäkeä sen sijaan, että se kääntäisi suunnan.

Mitä emme vielä tiedä

Keskeinen kysymys on, lisääkö paketti Saksan tuotantokykyä vai ostaako se hallituskoalitiolle työrauhaa. Tuloveron kevennykset kasvattavat kotitalouksien ostovoimaa, mutta kulutus ei automaattisesti muutu tilauksiksi tshekkiläisille autoteollisuuden alihankkijoille. Ratkaiseva ketju kulkee yrityskannustimien kautta: investoivatko saksalaisyritykset enemmän, ja virtaavatko investoinnit rajat ylittäviin toimitusketjuihin?

Kirjoitushetkellä ei vielä tiedetty, ketkä veronalennuksista hyötyvät ja kuka ne lopulta maksaa. Saksan sisäinen jako riippuu siitä, mitä tuloluokkia kevennykset koskevat, siirtävätkö eläkesitoumukset kustannuksia nuoremmille työntekijöille ja nostavatko sairausvakuutusta koskevat kompromissit työntekijöiden maksuja.

Prahalle, Bratislavalle ja Varsovalle tärkein ero löytyy tukikelpoisuussäännöistä. Jos kannustimet koskevat tuotantoa EU:n alihankintaverkostoissa, Saksan paketti lisää alueen kysyntää. Jos ne palkitsevat Saksaan sijoittuvaa tuotantoa, paketti imee investointeja pois naapurimaista. Pienellä präntillä on tässä tapauksessa suuret seuraukset.