Berliinin Ukraina-neuvottelut ohittavat EU:n

Venäjä ampui 23.–24. toukokuuta ydinkärjen kantamiseen kykenevän Oreshnik-ohjuksen Kiovan laitamille. Asetta käytettiin sodassa kolmannen kerran. Kaksi vuorokautta myöhemmin Ukrainan pääneuvottelija istui Saksan liittokanslerinvirastossa kolmen eurooppalaisen suurvallan turvallisuusneuvonantajien kanssa luonnostelemassa rauhanprosessia, josta Yhdysvallat on vetäytynyt.

Pommitus ja kieltäytyminen

Isku oli Venäjän suurin pommitus vuonna 2026. Noin 90 ohjusta, joista 36 ballistisia, sekä 600 droonia kohdistettiin Kiovaan. Ainakin neljä ihmistä kuoli ja noin 100 haavoittui. Institute for the Study of War arvioi iskujen maksaneen Moskovalle noin 361 miljoonaa dollaria (ISW).

Venäjän ulkoministeriö määräsi sen jälkeen kaikki ulkomaiset diplomaatit poistumaan Kiovasta ja ilmoitti aloittavansa "järjestelmälliset iskut Ukrainan sotateollisiin kohteisiin" (Al Jazeera).

Yksikään Euroopan hallitus ei noudattanut vaatimusta. Ranskan ulkoministeriön tiedottaja kutsui sitä "uudeksi pelotteluksi" ja sanoi, ettei Pariisi evakuoi edustustoaan (Le Figaro). Berliinissä Saksan ulkoministeriön poliittinen johtaja, ministeritason alapuolella toimiva korkea virkamies, kutsui Venäjän suurlähettilään Sergei Netšajevin puhutteluun. Saksa valitsi näin kovennetun mutta rajatun reaktion, ei ministeritason kriisiä (Deutschlandfunk).

Puola varoitti, että isku sen suurlähetystöön tulkittaisiin "tahalliseksi hyökkäysteoksi" (Polsat News). Yli 50 maata tuomitsi Venäjän toiminnan YK:n turvallisuusneuvostossa (Kyiv Post, UN).

Washingtonin sävy oli toinen. Ulkoministeri Marco Rubio ei tuominnut iskuja, vaan totesi Kiovan olevan "erittäin vaarallinen paikka" (RFE/RL). Hän vahvisti, että Yhdysvaltain rauhanneuvottelut ovat "jäässä".

E3 liikkuu nopeasti

Ukrainan pääneuvottelija Rustem Umerov tapasi 26. toukokuuta Berliinissä E3-maiden edustajat. E3 tarkoittaa Saksaa, Ranskaa ja Britanniaa. Tässä kokoonpanossa mukana olivat maiden kansalliset turvallisuusneuvonantajat (Ukrinform). Kokousta isännöi Saksan Günter Sautter. Liittokansleri Friedrich Merz ei osallistunut, mikä rajasi poliittista painoa tietoisesti.

E3:lla ei ole perussopimusta, sihteeristöä eikä oikeudellista mandaattia. Ryhmä syntyi vuonna 2003 Iranin ydinohjelmaa koskevia neuvotteluja varten, ja se kokoaa yhteen Euroopan kolme pysyvää YK:n turvallisuusneuvoston jäsentä. Brexit ei lopettanut Britannian osallistumista, koska E3 toimii EU-rakenteiden ulkopuolella.

Sen etu on nopeus. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, eli jäsenmaiden yhteisen diplomatian kehikko, vaatii yleensä 27 jäsenmaan yksimielisyyttä ja viikkojen valmistelua. E3 voi kokoontua muutamassa päivässä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti 20. toukokuuta virallisen "E3 plus Ukraina" -kanavan perustamista (newsukraine.rbc.ua).

Nopeus heikentää hyväksyttävyyttä

Nopeudella on hintansa. Puola, Ukrainan suurin alueellinen sotilaallinen tukija, ei ole mukana. Myös Italia, EU:n kolmanneksi suurin talous, jää ulkopuolelle. Varsovan vastalause on rakenteellinen: Puolan koko ja sijainti tekevät siitä luontevan osallistujan kaikkiin neuvotteluihin Euroopan, Kiovan ja Moskovan välillä (Rzeczpospolita).

E3-maat perustelevat rajattua kokoonpanoa sillä, että pienempi ryhmä neuvottelee nopeammin. Puolan viranomaiset eivät ole julkisesti kohdistaneet vastalausettaan juuri 26. toukokuuta pidettyyn kokoukseen, mutta jännite on näkyvä.

Jakolinja ei koske vain kokousmuotoa. Ranska ja Italia suhtautuvat myönteisesti diplomaattisen yhteyden avaamiseen Moskovaan. Saksa, Puola ja Baltian maat vastustavat sitä, koska niiden mukaan neuvottelut ennen Venäjän vetäytymistä palkitsisivat hyökkäyssodan (Euronews).

EU:n ulkoministerit käsittelivät 27.–28. toukokuuta Limassolissa Gymnich-kokouksessa ajatusta virallisesta Ukraina-erityisedustajasta. Gymnich on epävirallinen ministerikokous, jossa ei tehdä sitovia päätöksiä. EU:n tiedottaja laski odotuksia: erityisedustaja on paikallaan vasta, "kun Venäjä on osoittanut aitoa halua lopettaa sota" (EEAS).

Kun EU:n virallinen raide ei liiku, E3:n epävirallinen nopeus korvaa instituutioiden prosessia. Venäjän hyökkäykselle altteimmat jäsenmaat, Puola ja Baltian maat, jäävät silti ulos formaatista, jossa niiden turvallisuudesta neuvotellaan. Puola aseistaa Ukrainan etulinjaa. Italia rahoittaa jälleenrakennusta. Kumpikaan ei istu pöydässä, jossa rauhanehtoja luonnostellaan.