Teknojätit hakevat Euroopasta €40 miljardia

Yhdysvaltain suurimpien teknologiayhtiöiden euromääräisiä joukkolainoja on eurooppalaisten sijoittajien salkuissa noin 40 mrd. euroa. Summa vastaa noin 1:tä prosenttia tärkeimmistä euromääräisistä yrityslainaindekseistä ja noin 10:tä prosenttia tämän vuoden uusista euromääräisistä yrityslainaemissioista (EKP). Neljä EKP:n analyytikkoa varoitti sunnuntaina, että osuuden kasvu voi ajan mittaan nostaa rahoituskustannuksia eurooppalaisille yrityksille, jotka kilpailevat samoista sijoittajavaroista. Markkina toimii yhä normaalisti, mutta kuvattu mekanismi on olennainen.

Miksi lainata euroissa, jos raha käytetään dollareina?

Alphabet, Amazon, Meta, Microsoft ja Oracle saavat valtaosan tuloistaan dollareina. Silti ne laskevat liikkeeseen yhä enemmän euromääräisiä joukkolainoja. Syy on korkoero. EKP:n korot ovat Yhdysvaltain keskuspankin Fedin korkoja alempana. Yhtiöt lainaavat euroissa ja vaihtavat varat valuutanvaihtosopimuksella dollareiksi. Lopputulos on edullisempi kuin suora dollarilaina Yhdysvalloissa (Morningstar).

Rahoitus ohjautuu datakeskuksiin, tekoälysiruihin ja energiainfrastruktuuriin, pääosin Yhdysvaltoihin (EKP). Eurooppalainen pääoma siis rahoittaa amerikkalaista tekoälyinvestointia, vaikka tulevat tuotot, hinnoitteluvoima ja teollinen kapasiteetti jäävät suurelta osin Yhdysvaltoihin.

Tahti on kiihtynyt. EKP:n mukaan niin sanottujen reverse Yankee -lainojen, eli dollarialueen yhtiöiden eurolainojen, hyperskaalaajaosuus lähes kaksinkertaistui vuosina 2025–2026 (EKP). Amazon myi yksin maaliskuussa 14,5 mrd. euron eurolainapaketin (Bloomberg). Yhdysvaltalaisten finanssisektorin ulkopuolisten yhtiöiden uusi euromääräinen velanotto ylitti vuonna 2026 60 mrd. euroa (Reuters). Luku kuvaa vuoden aikana nostettua uutta velkaa. 40 mrd. euroa taas kuvaa yhä markkinoilla olevaa lainakantaa. Molemmat kasvavat.

Kolme tapaa, joilla eurooppalaisten lainakustannukset voivat nousta

EKP:n kirjoitus, jonka ovat laatineet Anne Duquerroy, Oana Furtuna, Imène Rahmouni-Rousseau ja Lia Vaz Cruz, kuvaa kolme vaikutuskanavaa (EKP, Euractiv).

Tarjontapaine. Kun samoille ostajille tarjotaan enemmän joukkolainoja, sijoittajat voivat vaatia parempaa tuottoa. Korkeampi tuotto tarkoittaa lainan liikkeeseenlaskijalle korkeampaa korkoa. Jos Amazonin tai Alphabetin kaltaiset yhtiöt joutuvat maksamaan enemmän, samankaltaisia lainoja myyvien muiden yhtiöiden kustannukset nousevat helposti mukana.

Sijoitusvirtojen siirtyminen. Eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt hakevat pitkiä ja hyvän luottoluokituksen joukkolainoja. Suurten teknologiayhtiöiden velkapaperit sopivat tähän tarpeeseen. Kun euroalueen sijoittajat lisäsivät yrityslainaostojaan viime vuoden aikana, viisi hyperskaalaajaa vei kasvusta 15 prosenttia (EUobserver). Amazonin lainaan sijoitettu euro ei ole käytettävissä eurooppalaisen yrityksen tai valtion lainaan.

Indeksisijoittamisen automatiikka. Monet rahastot seuraavat joukkolainaindeksejä passiivisesti ja ostavat sitä, mitä indeksi sisältää. Kun suurten teknologiayhtiöiden paino indekseissä kasvaa, passiiviset rahastot ostavat niitä lisää mekaanisesti. Hyperskaalaajien osuus eurooppalaisessa investment grade -indeksissä, eli vakavaraisiksi arvioitujen yhtiöiden lainakorissa, on nyt noin 1,2 prosenttia. Vastaavassa yhdysvaltalaisessa indeksissä osuus on jo lähes 5 prosenttia (Marketscreener). Jos Eurooppa lähestyy Yhdysvaltain rakennetta, indeksirahastojen uudelleenpainotus vahvistaa liikettä.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Selvimmät hyötyjät ovat teknologiayhtiöt, jotka saavat halpaa rahoitusta, sekä pankit, jotka järjestävät emissiot. Santander ja BBVA olivat mukana sijoittamassa Alphabetin suurta eurolainaerää (Cinco Días). Myös eurooppalaiset eläkerahastot hyötyvät, koska ne saavat pitkiä lainapapereita, joiden tuotto on valtionlainoja parempi (EUobserver).

Ensimmäisiä häviäjiä ovat todennäköisesti eurooppalaiset yritykset, joilla on samankaltainen luottokelpoisuus ja lainojen juoksuaika. Ne kilpailevat samasta sijoittajakunnasta. Valtionlainat ovat epäsuorempi kilpailija, koska niillä on salkuissa eri tehtävä. Silti Ranska aikoo myydä vuonna 2026 keskipitkiä ja pitkiä lainoja 310 mrd. eurolla (Agence France Trésor), ja Euroopan komissiolla on yhteistä EU-velkaa liikkeellä noin 660 mrd. euroa (Euroopan komissio).

Nämä lainanottajat käyttävät lopulta samoja suurten institutionaalisten sijoittajien taseita. Jos suurten teknologiayhtiöiden eurolainat lähestyvät Yhdysvalloissa nähtyä lähes 5 prosentin indeksipainoa, kilpailu samoista taseista kiristyy.

Riski syntyy mittakaavasta

EKP:n oma arvio on varovainen: "Tällaisia heijastusvaikutuksia ei euroalueella toistaiseksi ole nähtävissä" (EKP). Goldman Sachs arvioi globaalien tekoälyinvestointien nousevan 0,9 prosentista maailman BKT:stä vuonna 2026 1,4 prosenttiin vuonna 2028 (Goldman Sachs). Jos edes osa kasvusta rahoitetaan euromääräisillä joukkolainoilla, nykyinen noin prosentin indeksiosuus ei pysy pienenä.

EKP:n kysymys koskee eläkerahastoja, valvojia ja valtiovarainministeriöitä: kuinka suuren osan Yhdysvaltain tekoälyrakentamisesta Euroopan säästäjien kannattaa rahoittaa ennen kuin eurooppalaiset yritykset saavat merkittävän osan tekoälyn pilvituotoista, sirukapasiteetista ja hinnoitteluvoimasta?