Mustanmeren iskut jättävät laivat ilman saattajaa

Seitsemän Wine Trader -säiliöaluksen miehistön jäsentä oli yhä kateissa, kun romanialaiset pelastajat jatkoivat etsintöjä 16. lokakuuta (Reuters). Lokakuun alusta lähtien kauppalaivoja on upotettu tai sytytetty tuleen Romanian ja Bulgarian edustalla. Molemmat maat kuuluvat EU:hun ja Natoon. Tiedot aluksiin osuneista aseista vaihtelevat, eikä Nato tai EU ole ilmoittanut suunnitelmasta suojata laivaliikennettä.

Bulgariasta on tarkempaa tietoa kuin Romaniasta

Ensimmäinen alus upposi 5. lokakuuta Romanian rannikolla. Romanian sisäministeriö kirjasi kaksi kuollutta ja 11 pelastettua, mutta ei selvittänyt uppoamisen syytä (MAI).

Bulgarian tiedot ovat täsmällisempiä, sillä hallitus nimesi iskuissa käytetyt aseet. Sofia kertoi 6. lokakuuta ilma- ja meridrooneilla tehdyistä iskuista kahteen kauppalaivaan Bulgarian talousvyöhykkeellä (BTA). Talousvyöhyke ulottuu aluevesien ulkopuolelle. Bulgaria hallitsee siellä luonnonvaroja, mutta ei alueen läpi kulkevaa liikennettä. Toinen aluksista upposi.

Uudet iskut kirjattiin 13. lokakuuta Bulgarian liikenneministeriössä (Bulgarian transport ministry). Toinen aluksista, HS Dignity, upposi. Viisi miehistön jäsentä pelastettiin, ja 11 ilmoitettiin kadonneiksi (AFP).

Romanian tapauksista on vähemmän varmaa tietoa. Kaksi säiliöalusta, Yara J ja Wine Trader, syttyi tuleen Sulinan sataman lähellä lokakuun puolivälissä. Romanian meriviranomaisen ensimmäisessä tiedotteessa kerrottiin Wine Traderin tulipalosta ja siitä, että aluksen 12 miehistön jäsenestä viisi oli pelastettu. Syytä ei ilmoitettu (Romanian Naval Authority via AGERPRES).

Presidentti Nicușor Dan sanoi, että droonit iskivät molempiin säiliöaluksiin. Hallitus ei kuitenkaan vahvistanut väitettä kokonaan. Puolustusministeriä virkaa tekevä Radu Miruță kertoi sotilastutkan perusteella, ettei Yara J:tä kohti ollut lentänyt droonia (AGERPRES).

Venäjän syyttäminen ei vielä todista vastuuta

Romanian ulkoministeri Oana Țoiu pitää Venäjää täysin vastuullisena Mustanmeren muuttumisesta vaaralliseksi. Kyse on poliittisesta arviosta siitä, kuka on luonut riskin. Yksittäisten droonien laukaisijan selvittäminen on vaikeampaa, eikä yksikään hallitus ole osoittanut, kuka iskut teki.

Bulgarian pääministeri Rumen Radev sanoo Venäjän hyötyvän iskuista, mutta Sofialla ei ole varmaa näyttöä tekijän nimeämiseksi (BTA). Dan sanoi 16. lokakuuta, että oli liian aikaista osoittaa iskujen olleen Venäjän tekemiä (DC News). Suorin tähänastinen väite Venäjän osallisuudesta on nimetön Naton sotilaslähde, joka kertoi Reutersille Sulinan säiliöaluksiin osuneiden droonien tulleen Venäjältä (Reuters).

Myös liittolaiset pidättäytyvät nimeämästä tekijää. Ranska tuomitsi iskut 15. lokakuuta mutta sanoi, ettei se ollut yhdistänyt iskujen sarjaa Moskovaan (French foreign ministry). Bulgaria on pyytänyt EU:lta ja Natolta teknistä apua droonien jäljittämiseen.

Kuka voisi suojata laivoja

Dan ja Radev tapasivat Naton pääsihteerin Mark Rutten 15. lokakuuta (To Brief). Rutte viittasi droonintorjuntaan, jota on jo käytössä Naton itäisellä sivustalla. Hän ei ilmoittanut kauppalaivojen partioinnista tai saattamisesta (NATO).

Naton operaatio edellyttäisi jäsenmaiden yhteistä päätöstä. Maiden suurlähettiläiden on määrä keskustella Mustastamerestä (Radio Romania International). Bulgaria on pyytänyt Natolta taistelukoneita ja droonintorjuntajärjestelmiä.

EU-maiden johtajat vaativat 16. lokakuuta kaikille kauppa-aluksille turvallista kulkua (European Council). He tuomitsivat iskut Bulgarian ja Romanian edustalla nimeämättä niiden tekijää. Erikseen johtajat syyttivät Venäjää laajemmasta Ukrainan satamiin kohdistuvasta kampanjasta. EU ei käynnistänyt merivoimien operaatiota.

Romanialla on toistaiseksi vasta tarjous avusta. Danin mukaan ranskalainen tekninen ryhmä on tarjoutunut auttamaan. EU:n rahoittamien ilmapuolustusjärjestelmien saamiseen Romaniaan kuluu vielä 1,5–2,5 vuotta (Radio România Actualități). Aputarjous ei vielä tuo alueelle alusta tai tutkaa.

Tiedot tukevat rajattua johtopäätöstä. Bulgaria on ilmoittanut droonien iskeneen suoraan neljään alukseen (BTA, Bulgarian transport ministry). Romanian säiliöalusten tulipalojen syy on epäselvempi. Nato tai EU ei ole ilmoittanut operaatiosta alusten suojaamiseksi. Siihen asti kun liittolaiset päättävät mahdollisesta operaatiosta, Ukrainaan suuntaavien satamien ja Tonavan liikenteessä kulkevat miehistöt kantavat riskin yksin.