BPM ajaa €50 miljardin MPS-fuusiota

A €50 billion monument rises as Mediterranean banking hardens against Northern European fragmentation.
Kuvasommitelma · tobriefBanco BPM ehdotti 7. kesäkuuta fuusiota Monte dei Paschi di Sienan (MPS) kanssa. Järjestely loisi pankkiryhmän, jonka arvo olisi noin 50 mrd. euroa, konttoriverkko 2 900 toimipaikkaa ja arvioidut synergiaedut 1,1 mrd. euroa (Corriere della Sera, Bloomberg). Toteutuessaan siitä tulisi Italian toiseksi suurin pankki varoilla mitattuna, Intesa Sanpaolon jälkeen. Intesa reagoi muutamassa tunnissa kutsumalla koolle ylimääräisen hallituksen kokouksen vastatarjouksen valmistelemiseksi Unipolin ja BPER:n kanssa (Il Fatto Quotidiano). Fuusio avaa laajemman kamppailun Välimeren maiden ja Pohjois-Euroopan pankkimallien välillä.
Ranskalaispankki italialaisella strategialla
Ranskalainen Crédit Agricole omistaa 22,8 % Banco BPM:stä ja äänesti BPM:n hallituksessa yksimielisesti fuusion puolesta (AdnKronos). Sen omistus laimenisi noin 12,8 prosenttiin, mutta se jäisi selvästi suuremman pankkiryhmän suurimmaksi yksittäiseksi omistajaksi (Corriere della Sera). Laskelma on selvä: 12,8 % 50 miljardista eurosta on enemmän kuin 22,8 % 20 miljardista eurosta. Italian toiseksi suurimman pankin ankkuriomistajaksi nousisi käytännössä ranskalaispankki.
Roomalle järjestely ratkaisee toisen ongelman. Italian valtiovarainministeriöllä on yhä 4,8 % MPS:stä. Omistus on perua vuoden 2017 5,4 mrd. euron pelastusoperaatiosta, jolloin valtio omisti pankista 68 %. Fuusion jälkeen valtion osuus painuisi alle 2 prosentin, mikä antaisi hallitukselle mahdollisuuden julistaa pankin pelastamisen päättyneeksi ilman osakemyyntiä markkinoilla (Quotidiano.net). Valtiovarainministeri Giancarlo Giorgetti on viitannut tällaiseen irtautumistapaan jo vuosia.
Etelä-Eurooppa kokoaa pankkejaan
Neljä päivää ennen BPM:n ilmoitusta Ranska, Italia ja Espanja lähettivät Euroopan komissiolle yhteisen ehdotuksen. Niiden mukaan pankkisektorin pirstaleisuus lukitsee noin 230 mrd. euroa likvidejä varoja kansallisten rajojen taakse, vaikka euroalueella on yhteinen valuutta (Euronews). Ratkaisuksi maat ehdottavat vapaaehtoista järjestelmää, jossa rajat ylittävät pankkiryhmät voisivat yhdistää pääoma- ja likviditeettipuskureitaan. Lainsäädäntöä odotetaan vuonna 2027.
BPM:n ja MPS:n hanke sopii jo käynnissä olevaan pankkikonsolidaatioon. Ranskalainen BPCE sai huhtikuussa valmiiksi Portugalin Novobancon 6,7 mrd. euron yritysoston. Kyseessä oli euroalueen suurin rajat ylittävä pankkikauppa yli kymmeneen vuoteen (Challenges). UniCredit omistaa 34,35 % Saksan Commerzbankista, ja sen tarjousaika päättyy 16. kesäkuuta (Finance Magazin). Välimeren maiden pankit kasvattavat mittakaavaa. Pohjois-Euroopan valvojat eivät ole liikkuneet samaa tahtia.
Kuka maksaa, kuka hyötyy
Arvioidut 1,1 mrd. euron synergiaedut syntyisivät pääosin päällekkäisten konttorien sulkemisesta. Kohteena olisi arviolta noin 300 konttoria Lombardiassa, Toscanassa ja Venetossa (AskaNews). Työpaikkavähennyksistä ei ole kerrottu lukuja, mutta pankkifuusioiden kustannussäästöt tulevat tavallisesti henkilöstöstä. Häviäjät ovat työntekijät.
Berliini vastustaa samaan aikaan UniCreditin Commerzbank-hanketta kansallisin perustein, vaikka kannattaa periaatteessa pankkiunionia eli EU:n yhteistä pankkivalvonnan kehikkoa. EKP:n väistyvä varapääjohtaja Luis de Guindos on sanonut, että Eurooppa tarvitsee "aidosti eurooppalaisia pankkeja" kilpaillakseen yhdysvaltalaisten kanssa (Bloomberg). Silti BPM-MPS:n markkina-arvo olisi fuusion jälkeenkin vain noin 6 % JPMorganin markkina-arvosta. Kansalliset fuusiot luovat kansallisia mestareita. Atlantin yli ulottuvaa mittakaavaeroa ne eivät poista.
EKP:n yhteinen valvontamekanismi, eli pankkivalvonnasta vastaava osa, ei ole antanut virallista kantaa BPM:n ja MPS:n fuusioon. Valvonta-arvio alkaa vasta virallisesta ilmoituksesta, jota ei ole vielä tehty (ECB Banking Supervision).
Välimeren maiden vaatimus yhteisestä likviditeetin käytöstä törmää nyt Saksan ja Alankomaiden vastustukseen. Samat hallitukset ovat jarruttaneet yli vuosikymmenen EDIS-järjestelmää, eli euroalueen yhteistä talletussuojaa, joka takaisi pankkitalletukset koko euroalueella (European Commission). Ilman yhteistä talletussuojaa pääoma pysyy kansallisten rajojen sisällä. Pankki ei halua siirtää rahaa ulkomaiseen tytäryhtiöön, jos isäntämaan talletussuoja ei kriisissä välttämättä riitä. Etelä-Eurooppa rakentaa suurempia pankkeja. Pohjoinen pääoma ei liiku etelään ennen kuin joku takaa talletukset. Sellaista takaajaa ei vielä ole.
How was this article?
Help us get better
Help us get better
Details about this article
- Model:
- claude-opus-4-6
- Generated:
- 6/8/2026, 3:04:09 AM
- Pipeline run:
- eu_pipeline_20260608_015007
- Watermark:
- SynthID (Google's invisible watermark)
- Human review:
- None before publication