Bryssel haastaa Ivan Turudićin

Vain 27 prosenttia kroatialaisista ja 28 prosenttia yrityksistä pitää maan oikeuslaitosta riippumattomana, käy ilmi Euroopan komission vuoden 2026 oikeusvaltioraportista, joka julkaistiin 17. heinäkuuta (komissio, Index.hr). Komission mukaan korruptio on Kroatiassa yhä "laajalle levinnyttä", vaikka syyttäjät nostavat aktiivisesti korruptiosyytteitä. Raportti tunnistaa ongelman. Se ei pakota Kroatiaa korjaamaan sitä.

Syyttäjillä riittää töitä, luottamus puuttuu

Kroatiaa koskeva luku ei kuvaa järjestelmän romahdusta. Korruptionvastaiset viranomaiset ovat olemassa, ja syyttäjät tekevät työtään. Ongelma on toiminnan ja kansalaisten luottamuksen välinen kuilu. Komission keskeinen väline on oikeusvaltiomekanismi: vuotuinen raportti, suositukset ja seuranta, ei sitovia määräyksiä (komissio).

Komissio myöntää itsekin, että aiempien suositusten toimeenpano on heikentynyt eri puolilla EU:ta (komissio). Oikeusvaltioraportin havainnot eivät myöskään johda automaattisesti EU-rahoituksen jäädyttämiseen (EU Perspectives).

Ennen jäsenyyttä Brysselillä on todellista vipuvoimaa. Se voi hidastaa neuvotteluja ja vaatia uudistuksia jäsenyyden ehtona. FAZ kuvasi saman raporttikierroksen yhteydessä eroa Serbian kautta: heikot oikeusvaltioarviot vaikuttavat yhä ehdokasmaan etenemiseen (FAZ).

Jäsenyyden jälkeen välineet kapenevat. EU-varoja ei voi jäädyttää vain siksi, että kansalaiset eivät luota tuomioistuimiin. Komission on osoitettava, että oikeusvaltio-ongelmat uhkaavat suoraan EU-varojen hoitoa (asetus 2020/2092, CER). EU-sopimuksen 7 artikla taas on unionin raskain menettely, joka voi johtaa jäsenmaan äänioikeuden jäädyttämiseen. Se edellyttää hallitusten poliittista yhteisymmärrystä, jota ei ole koskaan saavutettu yhtäkään jäsenvaltiota vastaan. Pelkkä heikko luottamus oikeuslaitokseen ei käynnistä näitä mekanismeja.

Kiista siitä, kuka tutkii EU-petoksia

Yhdellä EU:n välineellä on kuitenkin toimivalta nostaa syytteitä. Euroopan syyttäjänvirasto EPPO voi tutkia ja ajaa rikosasioita, jotka kohdistuvat EU:n talousarvioon osallistuvissa jäsenmaissa (EPPO-asetus). Kroatia kuuluu järjestelmään. EPPO ei korjaa yleistä epäluottamusta Kroatian tuomioistuimiin, mutta EU-rahan väärinkäyttöä koskevissa asioissa sillä on oikeudellista valtaa, jota vuosiraportilla ei ole.

Nyt kiista koskee tämän vallan rajaa. Kroatian perustuslakituomioistuin pyysi EU-tuomioistuinta, Luxemburgissa toimivaa unionin ylintä tuomioistuinta, ratkaisemaan, missä kulkee EPPO:n ja Kroatian kansallisen syyttäjälaitoksen DORH:n toimivaltaraja. Komissio puuttui asiaan ja katsoi, ettei Kroatian valtionsyyttäjää Ivan Turudićia voida pitää riippumattomana ja puolueettomana toimijana, kun tätä rajaa arvioidaan (Telegram.hr). Saksalainen valtiosääntöoikeuteen keskittyvä Verfassungsblog piti kiistaa varoituksena siitä, mitä tapahtuu, kun kansallinen syyttäjäjärjestelmä haastaa EU-syyttäjän aseman jäsenmaan sisältä käsin (Verfassungsblog).

Panokset ovat selkeät. Jos Kroatian instituutiot onnistuvat rajaamaan EPPO:n toimivaltaa kotimaisen perustuslakiprosessin kautta, muut osallistuvat jäsenmaat saavat mallin samaan. EU:n ainoa syyttäjäviranomainen toimisi silloin niiden kansallisten järjestelmien ehdoilla, joita sen pitäisi valvoa.

Mitä Bryssel voi tehdä ja mitä ei

Kroatian tapausta ei kannata kuvata pakotekriisinä. Se näyttää rakenteellisen rajan. Jäsenmaassa voi olla vuodesta toiseen poikkeuksellisen heikko luottamus oikeuslaitokseen ja sitkeä korruptio-ongelma, samalla kun komissio kirjaa havainnot ja suosittelee pitkälti samoja uudistuksia.

Bryssel voi diagnosoida Kroatian oikeusvaltio-ongelman. Se voi puuttua siihen voimalla vasta, kun ongelma koskee EU-rahaa, EU-oikeutta tai EPPO:n toimivaltaa. Pelkkä kotimaisen demokraattisen luottamuksen rapautuminen ei riitä.

EPPO:n toimivaltakiista on nyt EU-tuomioistuimen käsissä Luxemburgissa. Ratkaisu määrittää, voiko EU:n ainoa syyttäjäviranomainen toimia täysimääräisesti jäsenmaassa, jonka ylimmän syyttäjän riippumattomuutta komissio pitää ongelmallisena. Vastauksen antaa Luxemburg. Sen edellyttämä yhteistyö jää Zagrebin vastuulle.