Bryssel moittii Espanjan korruptiotoimia

Pedro Sánchezin hallitus esiintyy mielellään demokraattisten pelisääntöjen puolustajana. Euroopan komission 17. heinäkuuta julkaistu vuoden 2026 oikeusvaltiokertomus antaa tästä Espanjan osalta varovaisemman kuvan: korruptiontorjunnassa on tapahtunut vain "rajallista edistystä", lobbaussäännöt puuttuvat yhä ja oikeuslaitoksen uudistus on kesken (European Commission, Ara). Kertomus ei sido jäsenmaita eikä johda sellaisenaan sanktioihin (Commission Q&A). Se antaa silti Sánchezin arvostelijoille kotimaassa ja EU-tasolla komission vahvistaman asiakirjan, jota voidaan käyttää poliittisena aseena.

Mitä komissio havaitsi

Oikeusvaltiokertomus on komission vuosittainen tarkastus EU-maiden tuomioistuimista, korruptiontorjunnasta, medianvapaudesta ja instituutioiden suojamekanismeista. Espanjaa koskeva luku näyttää ennen kaikkea listalta uudistuksia, jotka ovat jääneet puolitiehen.

Korruptiotapauksissa ongelma on käsittelyn hitaus. Suuret jutut viivästyvät, koska talousasiantuntijoiden todistelu ruuhkautuu ja tapausten hallinta on heikkoa (Infobae, La Voz de Galicia). Espanjalla ei vieläkään ole pakollista julkista lobbarirekisteriä eikä riippumatonta integriteettivalvojaa, jolla olisi todelliset toimivaltuudet. Lakiesitys on valmistelussa, mutta järjestelmä ei ole valmis (20 Minutos).

Oikeuslaitosta koskeva arvostelu menee syvemmälle. Komissio toisti vaatimuksensa, että Espanjan on muutettava tapaa, jolla CGPJ:n eli tuomioistuinlaitosta hallinnoivan ja ylimpiä tuomareita nimittävän elimen jäsenet valitaan. Nykyjärjestelmä antaa parlamenttipuolueille vahvan otteen neuvoston kokoonpanosta. Neuvosto puolestaan vaikuttaa siihen, ketkä tuomarit etenevät urallaan (Ara). Bryssel vaati Madridia myös irrottamaan valtakunnansyyttäjän toimikauden hallituksen poliittisesta syklistä. Kun ylimmän syyttäjän asema kytkeytyy vallassa olevaan hallitukseen, syntyy vähintään vaikutelma siitä, että syyteharkinta voi palvella poliittisia tavoitteita (El Español).

Terävin huomautus koski poliittista puhetta. Komission mukaan tuomioistuinten ratkaisujen arvostelu kuuluu demokratiaan, mutta hallituksen ja parlamentin toimijoiden tulisi välttää lausuntoja, jotka horjuttavat oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Kuka hyötyy sanamuodoista

Espanjassa suurin hyötyjä on oppositio. "Rajallinen edistys" on Brysselin muotoilu, jota Sánchezin arvostelijat voivat käyttää ilman, että heidän tarvitsee rakentaa väitettä alusta itse (El Mundo). Läpinäkyvyyttä vaativat järjestöt saavat puolestaan viitepisteen, johon vedota silloin, kun niiden vaatimuksia yritetään kuitata puoluepoliittisiksi. Hallitus voi pehmentää iskua korostamalla, että kyse on rutiininomaisesta seurannasta, ja viittaamalla valmisteilla oleviin uudistuksiin.

Espanjan ulkopuolella Unkari tarttui kertomukseen omien väitteidensä tueksi. Ennen julkaisua Unkarin EU-asioista vastaava ministeri János Bóka sanoi raportin näyttävän, arvioiko komissio jäsenmaita samalla mitalla (Origo, HVG). Hallitusta lähellä oleva unkarilaismedia tulkitsi Espanjaa koskevan arvostelun todisteeksi kaksoisstandardeista. Riippumattomat unkarilaismediat muistuttivat, että Espanjaa moititaan lobbaussääntöjen puutteista ja hitaista tuomioistuimista, kun taas Unkarin tapauksessa kyse on järjestelmällisestä korruptiosta ja toimeenpanovaltaa rajoittavien instituutioiden purkamisesta. Slovakian hallitus esitti samansuuntaisia valikoivuussyytöksiä, mutta slovakialainen uutisointi keskittyi Bratislavan omiin puutteisiin (Aktuality).

Todistekansio, ei täytäntöönpanoväline

Komissio kuvaa oikeusvaltiokierrosta ennaltaehkäiseväksi seurannaksi. Suositukset eivät sido jäsenmaita. Espanjaa koskevaan lukuun ei liity rahoituksen jäädytystä, oikeusjuttua eikä oikeudellista määräaikaa. Kertomuksen oma historia kertoo rajan: EU Perspectivesin mukaan vain 47 % vuoden 2025 suosituksista oli toteutettu kokonaan tai osittain vuoden kuluessa.

Kertomus saa painoa vasta, kun se kytkeytyy välineisiin, joilla on seurauksia. Komissio voi viedä jäsenmaan EU-tuomioistuimeen unionin oikeuden rikkomisesta tai jäädyttää budjettivaroja, kunnes uudistukset etenevät (Commission). Espanjan kohdalla kumpaakaan ei ole käytetty.

Komissio on tuottanut ennen kaikkea todistekansion. Se kirjaa korruptiojuttujen viivästykset, puuttuvat lobbaussäännöt, keskeneräiset oikeuslaitosuudistukset ja poliittiset hyökkäykset tuomioistuimia vastaan. Vastaavatko Espanjan hallitus, parlamentti ja oikeuslaitos siihen uudistuksilla vai jääkö asiakirja otsikoksi, jonka Madrid kestää yli, riippuu niistä itsestään. Toistaiseksi vastausta ei ole tullut.