Bryssel jäädyttää Unkarin €9 miljardia

Unkarin hallitus ilmoitti 31. elokuuta täyttäneensä kaikki 27 oikeusvaltioon ja korruptiontorjuntaan liittyvää ehtoa, jotka Bryssel oli liittänyt noin 10 miljardin euron jäädytettyihin elpymisvaroihin (Euronews, DTEurope). Péter Magyarin hallitus yrittää vakuuttaa Euroopan komission siitä, että Viktor Orbánin aikana rakennettua oikeusvaltiojärjestelmää on purettu riittävästi rahojen vapauttamiseksi.

Ilmoitus ei vielä avaa maksuhanaa. Komissio on sanonut, ettei se voi arvioida Unkarin välitavoitteita ennen kuin Budapest jättää virallisen maksupyynnön. Sitä ei ole vielä tehty (Commission briefing).

Rahat ovat peräisin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, RRF:stä. Kyse on koronapandemian jälkeen perustetusta rahastosta, joka maksaa jäsenmaille vasta, kun ne osoittavat toteuttaneensa sovitut uudistukset ja investoinnit (RRF Regulation). Unkarin 6,5 miljardin euron avustukset ja 3,5 miljardin euron lainat olivat vuosia jäädytettyinä oikeusvaltiohuolien vuoksi (Commission Hungary plan page). Niistä maahan on tullut vain noin 920 milj. euroa ennakkomaksuna eli etumaksuna ennen täyttä tarkastusta (HVG, ING). Loput 9 miljardia euroa riippuvat seuraavasta vaiheesta.

Rahaa ohjaa nyt kalenteri

Kolmella päivämäärällä on merkitys. Elokuun 31. päivä oli viimeinen päivä, jolloin Unkari pystyi tekemään toimia, jotka voidaan laskea välitavoitteiden täyttämiseksi. Tästä eteenpäin komissio ei voi ottaa huomioon uusia toimia, ei myöskään sellaisten maksujen osalta, jotka se on jo keskeyttänyt (Commission closure guidance, PubAffairs Bruxelles). Budapestilla on 30. syyskuuta asti aikaa jättää maksupyyntö ja siihen liittyvä näyttö. Brysselin on maksettava hyväksytyt erät 31. joulukuuta mennessä (European Parliament EPRS, 2EU Brussels).

Unkarin 27 ehtoa ovat poikkeuksellisen laajoja. Niistä 21 koskee korruptiota ja läpinäkyvyyttä, neljä tuomioistuinten riippumattomuutta ja kaksi EU-varojen käytön tarkastuksia (Euronews). Kuten kerroimme viime viikolla, viimeisin uudistus laajensi korruptiontorjunnan valvontaa antamalla kenelle tahansa oikeuden pyytää tarkastusta tapauksista, jotka syyttäjät olivat jättäneet ajamatta. Komission on nyt arvioitava, pystyvätkö uudet lait tuottamaan todellisia korruptiotutkintoja vai jäivätkö ne muodolliseksi järjestelmäksi.

Säätiöomaisuuden palautus kertoo ongelman koon

Unkarin näyttöaineiston suurin yksittäinen osa on 1 284 miljardin forintin eli noin 3,2 miljardin euron valtionomaisuuden palauttaminen yleishyödyllisiltä säätiöiltä valtiolle (Portfolio). Bryssel vastusti säätiöitä, koska Orbánin hallitus oli siirtänyt niille yliopistoja, yritysomistuksia ja kiinteistöjä. Päätösvalta päätyi hallituksille, joiden valvonta oli heikkoa. Nyt Unkari osoittaa, että omaisuus on palautettu valtion määräysvaltaan.

Häviäjiä ovat säätiöiden hallitukset ja niitä ympäröivät poliittiset verkostot. Suurin kokonaisuus oli Mathias Corvinus Collegiumissa, Orbánin keskeisessä koulutussäätiössä. Omaisuuden siirtäminen takaisin ministeriöiden alle ei silti automaattisesti korjaa valvontaongelmaa, vaan voi vaihtaa yhden vastuukatveen toiseen (VG).

Palautus ei myöskään itsessään rahoita mitään. Unkarilaisille kotitalouksille ratkaisevaa on, vapauttaako komission hyväksyntä 9 miljardin euron RRF-varat, jotka on tarkoitettu energiaverkkojen parantamiseen, rautateihin ja asumiseen (Commission Hungary plan page).

Määräajalla on seurauksia

RRF:n takaraja ei ole muodollisuus. Romania on jo hyväksynyt 770 milj. euron menetyksen, koska puolueet eivät saaneet julkisen sektorin yhtenäistä palkkalakia hyväksytyksi ennen 31. elokuuta (Romania Insider, Bloomberg). Espanja menetti noin 197 milj. euroa, kun Bryssel hylkäsi sen vaihtoehdot dieselveron edun poistamiselle, kertoo El Español. Kumpikaan maa ei ollut oikeusvaltioehtojen kohteena. Menetykset johtuivat tavallisista täyttämättä jääneistä välitavoitteista.

Unkarin tapaus on vaikeampi. European Journal of Risk Regulationissa julkaistun akateemisen analyysin mukaan Unkarin 27 ehtoa ovat Puolan oikeuslaitokseen painottunutta pakettia laajempia, mikä tekee näytön antamisesta raskaampaa (Cambridge University Press). Puolan esimerkki osoitti, että Bryssel palkitsee demokraattisten rakenteiden korjaamisen hallituksen vaihduttua. Varsovan piti silti jättää maksupyynnöt, toimittaa näyttö ja odottaa komission arviointia ennen jokaista maksuerää (Rzeczpospolita).

Saksa, EU:n suurin nettomaksaja eli maa, joka maksaa EU-budjettiin enemmän kuin saa sieltä takaisin, noin 18 miljardia euroa vuodessa (Bundesbank), haluaa tukea Magyarin uudistuslinjaa. Samalla saksalaisille veronmaksajille on pystyttävä osoittamaan, että EU:n ehtopolitiikka merkitsee muutakin kuin muodollista paperityötä (FAZ).

Unkari ei ole vielä saanut rahoja auki. Se on koonnut näyttöaineiston Brysselin arvioitavaksi. Komission ratkaistavaksi jää, onko oikeusvaltiokorjaus muuttunut toimivaksi valvonnaksi. Aikaa päätökseen on joulukuun loppuun.