Bryssel tarkistaa Slovakian maataloustukiviraston

Brysselin ei tarvitse osoittaa Slovakian maataloustukipetosta, jotta asialla on hintansa. Riittää, että komissio katsoo Slovakian maksujärjestelmän heikentyneen niin, ettei EU-rahan käyttöä voida enää luotettavasti todentaa.

Tästä on kyse, kun maataloudesta vastaava EU-komissaari Christophe Hansen on ottanut Slovakian uudistetun maataloustukiviraston tarkasteluun. Aktualityn ja TASR:n mukaan Hansenin vastaus kertoo komission arvioivan Slovakian lakimuutoksia, jotka koskevat maataloustukia, maaseuturahoitusta, PPA:n hyväksyntää ja EU-budjetin suojamekanismeja.

PPA eli Slovakian maatalouden maksajavirasto tarkastaa tukihakemukset ja maksaa viljelijöille EU:n maatalousrahaa. Hyväksyntä tarkoittaa, että Slovakian valtio varmentaa viraston kykenevän hoitamaan tehtävänsä turvallisesti. Sama Aktualityn ja TASR:n juttu muistuttaa, että PPA:n aiemmat vakavat valvontapuutteet johtivat vuonna 2020 28 miljoonan euron rahoituskorjaukseen. Käytännössä Slovakia joutui maksamaan menoja, joita Bryssel ei hyväksynyt EU:n katettaviksi.

Maksuketju on painepiste

PPA on tärkeä, koska se on kohta, jossa poliittiset lupaukset muuttuvat maksuiksi. Asetuksen 2021/2116 mukaan kansalliset viranomaiset hyväksyvät maksajavirastot, virastot tarkastavat ja maksavat tuensaajat, ja komissio päättää myöhemmin, voidaanko menot kirjata EU-budjettiin.

Tämä antaa Brysselille vaikutusvaltaa ilman, että se ottaa Slovakian hallintoa käsiinsä. Jos tarkastajat eivät pysty seuraamaan rahaa hakemuksesta tukikelpoisuuden arviointiin, maksuun, kirjanpitoon ja takaisinperintään, komissio voi evätä korvauksen tai määrätä rahoituskorjauksia. Slovakia hoitaa edelleen järjestelmän, mutta lasku voi jäädä slovakialaisille veronmaksajille.

Hallituksen vahvin perustelu on hallinnon keventäminen ja viljelijöiden auttaminen. Perustelu ei ole vähäpätöinen, sillä yhteinen maatalouspolitiikka eli EU:n maataloustukijärjestelmä tuottaa usein raskasta paperityötä sekä viljelijöille että viranomaisille. Heikko kohta on siinä, ettei julkisuudessa esitetty aineisto toistaiseksi näytä käytännön tasolla, miten uusi PPA-malli säilyttää riippumattomat tarkastukset.

Vastariski on selvä. Jos laki antaa ministereille tai paikallisille verkostoille lisää tilaa vaikuttaa päätöksiin, Bryssel voi päätyä maksamaan menoja, joita se ei pysty tarkastamaan. EU:n petostentorjuntavirasto OLAF voi tutkia EU-rahaan kohdistuvia petosepäilyjä, ja Euroopan syyttäjänvirasto EPPO voi ajaa rikosasioita, jotka koskevat EU-varoja myös Slovakiassa. Komission ei silti tarvitse odottaa rikosprosessia ennen kuin se suojaa maatalousbudjettia (OLAF, EPPO).

Joustavuus vaatii näyttöä

Laajempi eurooppalainen kysymys on tämä: Slovakia haluaa enemmän kansallista liikkumavaraa maataloustukien hallinnointiin samaan aikaan, kun monet hallitukset vaativat yksinkertaisempia yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjä vuoden 2027 jälkeen. Bryssel tarkastaa, kulkeeko kansallinen liikkumavara yhä yhdessä riittävän vahvan valvonnan kanssa.

Kreikassa sama paine näkyy julkisemmin. Maan maksajavirasto OPEKEPE on ollut keskustelun kohteena, koska valtion kyky tunnistaa todellinen tuottaja, tukikelpoinen maa-ala ja maksureitti on kyseenalaistettu. Kreikkalaisraportoinnin mukaan suunnitteilla on vero-, pankki-, toimiala- ja maatietojen suorempi käyttö sekä keskeisten toimintojen siirtäminen kohti verohallinto AADE:tä (in.gr, ot.gr).

Italia kulkee samaan suuntaan. AGEA:ta eli Italian maataloustukien maksajavirastoa koskevassa raportoinnissa uudistus rakentuu yhdistettyjen tietokantojen, riskianalyysin ja Agecontrolin vahvemman tarkastusroolin varaan. Agecontrol valvoo maatalousmaksuja Terra e Vitan mukaan. Malli poikkeaa Slovakiasta, mutta testi on sama: pystyvätkö tarkastajat jäljittämään maksuketjun ilman poliittiseen luottamukseen nojaamista?

Tällä on merkitystä Keski-Euroopan seuraavassa maatalouspoliittisessa väännössä. V4-maat haluavat vahvaa maatalousrahoitusta, kevyempiä sääntöjä ja enemmän kansallista harkintaa vuoden 2027 jälkeiseen ratkaisuun, kertovat puolalaiset arviot alueen maatalouslinjauksista ja Slovakian Visegrad-puheenjohtajuudesta (farmhub.pl, PISM). Slovakian tarkastelu vaikeuttaa tätä viestiä. Joustavuutta on helpompi puolustaa, jos valvonta on näkyvää, riippumatonta ja toimeenpantavissa.

Saksan budjettikeskustelu näyttää sopimuksen toisen puolen. PPA:sta ei välttämättä synny suoraa saksalaista kiistaa, mutta nettomaksajien valppaus kasvaa, jos EU-menojen maksuketjut näyttävät liian alttiilta kansalliselle harkinnalle. Saksankielisessä raportoinnissa seuraava EU-budjettikiista on jo kehystetty suurten menoluokkien, myös maatalouden, paineen kautta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskustelussa.

Slovakian ei ole osoitettu syyllistyneen raskaimpiin maatalousrahaa koskeviin väitteisiin. Komission kysymys on kapeampi mutta seurauksiltaan todellinen: onko Bratislava tehnyt EU-korvausten luotettavasta hyväksymisestä vaikeampaa? Jos uudistettu PPA parantaa jäljitettävyyttä, hallituksella on vastaus. Jos tarkastukset heikkenevät ja päätösvalta pysyy paikallisessa politiikassa, lasku voi siirtyä Slovakian veronmaksajille.