Bryssel hakee 450 mrd. euroa Temusta ja kryptosta

Billions of small consumer parcels form the new, invisible foundation of European sovereign debt repayment.
Kuvasommitelma · tobriefTemu-paketit, kryptokauppa ja nettivedonlyönti ovat nousemassa osaksi EU:n budjettiriitaa. Syy on yksinkertainen: Bryssel tarvitsee rahaa ilman, että se pyytää jäsenmailta suoraan suurempaa maksua. Raportoinnin mukaan komissio valmistelee viittä uutta tulolähdettä, joiden tuotoksi arvioidaan noin 450 mrd. euroa vuosien 2028-2034 budjettiin. Julkista lakitekstiä ei kuitenkaan vielä ole, joten Il Fatto Quotidianon esittämät lista, verotasot ja tuottoarvio ovat yhä vahvistamatta.
Velka on todellinen, kierto poliittinen
Ongelman taustalla on NextGenerationEU, pandemian jälkeen rakennettu elpymisrahasto. EU otti velkaa yhdessä, ja komissio on jo aiemmin esittänyt, että uusia EU:n omia varoja käytettäisiin velanhoitoon ja samalla kansallisten jäsenmaksujen paineen keventämiseen COM(2021) 570 -esityksessä. Neuvosto piti linjan auki, kun se tuki muokattua omien varojen pakettia.
Vaihtoehtoja ei ole monta. EU voi leikata ohjelmia, pyytää hallituksilta lisää rahaa, ottaa uutta velkaa tai verottaa toimintaa, joka ylittää rajat. Raportoitu paketti nojaa viimeiseen vaihtoehtoon, koska seuraavan monivuotisen budjetin pitäisi rahoittaa Ukrainaa, puolustusta ja kilpailukykyä ilman, että vanhoja ohjelmia leikataan rajusti.
Siksi halpapaketit kiinnostavat. Pienarvoisten tuontilähetysten maksu voi näkyä Brysselissä EU-tulona, mutta kuluttaja kohtaa sen kassalla tai toimituskuluissa. Maltalaiset europarlamentaarikot kuvaavat sitä jo Temun, Sheinin ja AliExpressin ostoksiin kohdistuvaksi maksuksi, kertoo Lovin Malta.
Lasku siirtyy sille, joka ei pääse alta pois
Veron muodollinen maksaja ei välttämättä ole sen todellinen maksaja. Jos maksu kohdistuu kryptoalustaan, se voi periä kustannuksen takaisin korkeampina kaupankäyntikuluina tai leveämpänä osto- ja myyntihinnan erotuksena. Jos maksajaksi asetetaan vedonlyöntiyhtiö, asiakas voi saada heikommat kertoimet tai vähemmän kampanjoita.
Pakettimaksu toimii samalla logiikalla. Bryssel voi kerätä maksun alustoilta, kuljetusyhtiöiltä tai maahantuojilta, mutta kustannus voi silti siirtyä kuluttajahintoihin. Lopullinen taakka riippuu neuvotteluvoimasta: suuret alustat voivat niellä osan kustannuksesta, kuljetusyhtiöt siirtää sen eteenpäin ja pienikatteiset myyjät lisätä sen suoraan ostajalle.
EU:n nykyinen tulorakenne ei vielä sisällä tällaisia maksuja. Se perustuu muun muassa tulleihin, arvonlisäveropohjaiseen tuloon, muovijätemaksuihin ja jäsenmaiden bruttokansantuloon perustuviin maksuihin päätöksen 2020/2053 mukaisesti. Komission oma budjettituloja koskeva sivu kuvaa tätä järjestelmää, ei valmista krypto-, vedonlyönti- tai pakettimaksupakettia.
Jäsenmaiden jako seuraa samaa logiikkaa. Jos uudet EU-tulot korvaavat osan bruttokansantuloon perustuvista jäsenmaksuista, valtiovarainministeriöt saavat liikkumavaraa. Jos niillä vain rahoitetaan suurempaa budjettia, nettomaksajien EU-lasku kasvaa edelleen, mutta vähemmän näkyvää reittiä.
Tämä koskee erityisesti Saksaa ja Alankomaita, jotka painavat yleensä kovimmin budjetin kokoa vastaan. Ranskalle ja Puolalle kysymys on erilainen. Ranska haluaa suojata maataloustukia samaan aikaan, kun sen julkinen talous on EU:n paineessa neuvoston käynnistettyä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn heinäkuussa 2024. Puolalle koheesiorahat ja maataloustuet ovat suora intressi, koska Varsova pitää EU-varoja yhä keskeisinä vuosien 2021-2027 ohjelmassaan.
Jokaisella pääkaupungilla on veto-oikeus
Kovin rajoite ei ole taloudellinen vaan oikeudellinen ja poliittinen. Omia varoja koskevat päätökset vaativat yksimielisyyden ja kansallisen hyväksynnän SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaan. Myös pitkän aikavälin budjetti vaatii yksimielisyyden 312 artiklan perusteella.
Se antaa jokaiselle hallitukselle vipuvoimaa. Kiista paketeista, vedonlyönnistä, kryptosta, alennuksista tai kokonaismenoista voidaan kytkeä koko budjettiin. Bryssel haluaa tuloja, jotka näyttävät vähemmän kansalliselta laskulta, mutta jäsenmaat päättävät, meneekö järjestely läpi.
Siksi raportoitu 450 mrd. euron arvio on toistaiseksi neuvottelusignaali, ei valmis verosuunnitelma. Velan takaisinmaksu on edessä joka tapauksessa. Avoin kysymys on, kenelle lasku lopulta ohjataan ja kuinka selvästi äänestäjät sen näkevät.
How was this article?
Help us get better
Help us get better
Details about this article
- Model:
- gpt-5.5
- Generated:
- 6/20/2026, 8:05:04 AM
- Pipeline run:
- eu_pipeline_20260620_015006
- Watermark:
- SynthID (Google's invisible watermark)
- Human review:
- None before publication