Bulgaria maksaa €992 miljoonaa EVM:lle

Bulgarian parlamentti ratifioi 20. toukokuuta Euroopan vakausmekanismin sopimuksen. Päätös sitoo maan noin 992 miljoonan euron maksettuun pääomaan euroalueen pysyvään kriisirahastoon (EVM, Sofia Globe). EVM on eurovaltioiden yhteinen rahoituspuskuri tilanteisiin, joissa jäsenmaa tai sen pankkijärjestelmä joutuu vakaviin vaikeuksiin. Äänestys viimeisteli prosessin, joka alkoi Bulgarian ottaessa euron käyttöön 1. tammikuuta 2026. Ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet pelättyä rauhallisemmin. Varsinainen testi on julkinen talous: rahapolitiikka päätetään nyt Frankfurtissa, joten finanssipolitiikka on Bulgarialle ainoa oma väline suhdanneiskujen vaimentamiseen.

Väline, josta Bulgaria luopui, oli käytännössä jo poissa

Bulgaria sitoi levinsä euroon jo vuonna 1997 valuuttakatejärjestelmällä. Siinä valuuttakurssi lukitaan, eikä keskuspankki voi itsenäisesti säätää korkoja tai luoda rahaa (EKP). Bulgaria ei siis ole 29 vuoteen voinut devalvoida valuuttaansa romuttamatta koko rahapoliittista kehikkoaan. Euro teki rajoitteesta pysyvän, mutta käytännön muutos jäi pieneksi. Vastineeksi Bulgaria sai konkreettisen edun: paikan ja äänen EKP:n neuvostossa. Maa siirtyi euroalueen rahapolitiikassa sääntöjen vastaanottajasta niiden tekijäksi (EKP:n blogi).

EVM-lasku on Bulgarian julkiselle taloudelle hallittava. Rahastolla on 700 miljardin euron valtuutettu pääoma (EVM). Bulgarian ensimmäiset maksuerät ovat noin 120 miljoonaa euroa vuodessa viiden vuoden ajan, ja loput jakautuvat 12 vuodelle (BTA).

Hinnat pysyivät kurissa, alijäämä ei

Ensimmäiset inflaatioluvut ovat ennakoitua parempia. EKP arvioi valuutanvaihdon nostaneen kuluttajahintoja vain 0,3–0,4 prosenttiyksikköä, lähinnä palveluissa, kuten ravintoloissa, joissa hintojen pyöristäminen ylöspäin on helpointa (EKP:n blogi). Euroopan komissio ennustaa Bulgarian koko vuoden 2026 inflaatioksi 2,9 % (komissio).

Julkisen talouden kuva on hankalampi. Bulgarian vuoden 2025 budjettialijäämä nousi 3,5 prosenttiin BKT:stä, yli EU:n Maastricht-rajan. Euroalueen jäseniltä edellytetään enintään kolmen prosentin alijäämää (Eurostat / economic.bg). Entinen varaministeri on varoittanut julkisesti, että Bulgaria voi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn. Se on EU:n virallinen keino painostaa sääntöjä rikkovia hallituksia menoleikkauksiin (Novinite). IMF kehotti Bulgariaa marraskuussa 2025 hillitsemään julkisen sektorin palkkakasvua ja suuntaamaan menoja investointeihin (IMF).

Kolme vuosikymmentä ilman omaa rahapolitiikkaa on totuttanut Bulgarian tiukkaan kehikkoon. Silti alijäämärajan ylitys juuri euroon liittymisen vuonna antaa huonon signaalin.

Itä-Euroopan jakolinja levenee

Bulgarian liittyminen euroalueeseen terävöittää EU:n itäisten jäsenmaiden eroa. Romania liittyi EU:hun Bulgarian kanssa samana päivänä vuonna 2007. Nyt sen alijäämä on 7,9 % BKT:stä, koko unionin suurin, ja kymmenvuotisen valtionlainan korko 7,38 %. Bulgaria maksaa 4,34 % (Economica.net). Kaksi samasta lähtöpisteestä vuonna 2007 ponnistanutta maata elää nyt täysin erilaisessa rahoitustodellisuudessa.

Tšekki, molempia vauraampi maa, kulkee toiseen suuntaan. Pääministeri Babiš perui hallituksen vuosittaiset eurovalmiusraportit 11. toukokuuta ja ilmoitti, ettei asiaan palata ainakaan ennen vuotta 2030. Euron vastustus on 66–80 %, ja Tšekin keskuspankin ohjauskorko on noin 1,25 prosenttiyksikköä EKP:n tasoa korkeampi (Ekonomický deník).

Bulgaria on yhä EU:n köyhin jäsen BKT:llä asukasta kohden mitattuna, ja 49 % kansalaisista vastusti euroa ennen käyttöönottoa (Al Jazeera). Halvemmat rajat ylittävät maksut ja matalammat lainakorot hyödyttävät ensin vientiyrityksiä ja suuria yhtiöitä. Hintojen pyöristäminen osuu kovimmin pienituloisiin. Eurojäsenyyden hyöty riippuu nyt asiasta, jossa Bulgarialla on ollut pitkään vaikeuksia: pystyykö hallitus pitämään menot kurissa, kun vaalit kannustavat päinvastaiseen. Kahdeksat vaalit viidessä vuodessa kertovat, ettei houkutus ole katoamassa.