Bulgaria väläyttää vetoa 21. Venäjä-pakettiin

EU:n 21. Venäjä-paketti on valmistelussa. Diplomaattien kohteina ovat Venäjän varjotankkerilaivasto, venäläiset pankit ja Venäjän ortodoksinen kirkko (Hromadske, S&P Global). Bulgariassa kiista koskee sitä, pitäisikö Sofian estää osia paketista patriarkka Kirillin ja Lukoiliin liittyvien intressien suojaamiseksi. Asetelma on EU:lle hankala, koska yhden jäsenmaan vastustus voi pysäyttää koko 27 maan paketin.

Haavoittuvuus on kirjoitettu perussopimuksiin.

Miten yksi hallitus pysäyttää muut

EU-pakotteet kuuluvat yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Siinä jäsenmaat ovat pitäneet ulkopolitiikan kansallisessa määräysvallassa sen sijaan, että päätösvalta olisi siirretty Brysseliin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artikla tekee yksimielisyydestä pääsäännön. Jokaisen hallituksen on hyväksyttävä päätös, muuten sitä ei synny (neuvoston pakoteselitys).

Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallitukset hyväksyvät poliittisen päätöksen siitä, keitä pakotetaan ja millä perusteella. Tämä tehdään EU-sopimuksen 29 artiklan nojalla. Sen jälkeen erillinen asetus muuttaa päätöksen taloudellisiksi rajoituksiksi, joita pankkien ja yritysten on noudatettava koko sisämarkkinoilla. Tämä perustuu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklaan (Verfassungsblog).

Veto osuu ensimmäiseen vaiheeseen. Jos yksikin pääkaupunki torjuu poliittisen päätöksen, taloudellista koneistoa ei saada käyntiin. Muut 26 eivät voi äänestää vastustajaa nurin kuten monissa sisämarkkinalaeissa.

Siksi hallitus, jolla on kapea mutta kotimaassa tärkeä intressi, voi pakottaa muut valitsemaan: myönnytys tai koko paketin menettäminen.

Unkari näytti mallin

Budapest käytti keinoa vuonna 2022. Unkari vaati, että Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill poistetaan EU:n kuudennesta pakotepaketista. EU suostui ja pudotti Kirillin listalta, jotta laajempi sopu säilyi (Reuters, Politico). Unkarin ei tarvinnut vakuuttaa muita siitä, että Kirill ansaitsi suojelua. Riitti, että hänen nimensä säilyttämisestä tuli muille kalliimpaa kuin poistamisesta.

Opetus jäi elämään. Bulgarian presidentti uhkasi vuonna 2023 käyttää vetoa Venäjän ydinsektoriin kohdistuviin pakotteisiin (Reuters). Nyt bulgarialaiset poliittiset toimijat pyrkivät poistamaan 21. paketista kohtia, jotka liittyvät Kirilliin ja Lukoiliin. Lukoil operoi Bulgarian suurinta jalostamoa Burgasissa (S&P Global). Jalostamo on Bulgarian polttoainehuollon ytimessä, mikä antaa Sofialle painoarvoa myös uskonnollista symboliikkaa konkreettisemmassa kysymyksessä.

Julkista näyttöä ei ole siitä, että Unkari koordinoisi Bulgarian nykyistä linjaa (neuvoston Venäjä-pakotesivu). Rakenteellinen ongelma on juuri siinä, ettei koordinointia tarvita. Kun yksi hallitus on osoittanut, että yksittäistä nimeä koskeva vastustus voi muuttaa pakotepakettia, jokainen pääkaupunki ymmärtää keinon arvon.

Perusteet vaihtelevat: energiariippuvuus, jalostamoaltistus, uskonnolliset yhteydet. Vipu on sama. Unkari ja Slovakia saivat kuudennen paketin yhteydessä poikkeuksia putkiöljyyn vedoten siihen, ettei sisämaavaltioilla ollut samanlaista energiavaihtoehtoa kuin meriyhteyksien mailla (neuvoston kuudes paketti). Ne myös viivyttivät aiemmin tänä vuonna 20. pakettia Ukrainan kanssa käydyn kiistan vuoksi, ennen kuin vetivät vetonsa pois huhtikuussa (The Geopost). Erillistä blokkia ei tarvita. Yksimielisyyssääntö riittää.

Mikä on vielä auki

Suurin epäselvyys koskee Bulgarian vaatimuksen virallista asemaa. Perussopimusten mekanismi ja Unkarin ennakkotapaus ovat selviä. Julkisista neuvoston asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, onko Sofia virallisesti vaatinut poistoja 21. paketin luonnosliitteestä. Bulgarian sisäistä poliittista kiistaa on käsitelty maan mediassa, mutta neuvoston neuvottelut käydään suljettujen ovien takana.

Siksi on vielä epävarmaa, muuttuuko kiista todelliseksi jarruksi vai jääkö se ennakkosignaaliksi ennen lopullista tekstiä. Ratkaisevaa on, mitä Sofia tekee, kun diplomaateille tuodaan valmis paketti.

EU on kahdenkymmenen pakotepaketin aikana rakentanut Venäjää vastaan laajan taloudellisen paineen (neuvoston Venäjä-pakotesivu). Jokainen uusi kierros kulkee silti saman yksimielisyyslukon läpi. Se on tietoinen perussopimusratkaisu: ulkopolitiikka pidetään jäsenmaiden käsissä. Hinta kasvaa kerta kerralta. Kun 26 muuta myöntyy kapeaan vastalauseeseen paketin pelastamiseksi, seuraava pääkaupunki näkee, että keino toimii ja että EU maksaa todennäköisesti mieluummin hinnan kuin menettää koko sopimuksen.