Bulgaria joutuu paikkaamaan budjettivajeensa

Euroopan komissio esittää Bulgarialle liiallisen alijäämän menettelyä juuri maan eurojäsenyyden alussa. Käytännössä ensimmäisestä eurovuodesta tulee budjetin korjausaikataulu. Alijäämä eli valtion menojen ja tulojen vuotuinen erotus kasvoi 3,0 prosentista BKT:stä vuonna 2024 arviolta 3,5 prosenttiin vuonna 2025. Komissio ennustaa alijäämän nousevan 4,1 prosenttiin vuonna 2026 ja 4,3 prosenttiin vuonna 2027 vuoden 2026 eurooppalaisen ohjausjakson kevätpaketissaan.

Bulgaria liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2026, Eurostat kertoo. Faktin mukaan komissio vahvisti Luxemburgissa aikovansa edetä menettelyn kanssa.

Velka antaa Sofialle vielä liikkumavaraa. Julkinen velka kasvaa, mutta on yhä selvästi EU:n velkakriteerin alapuolella. Paine kohdistuu siksi vuotuiseen alijäämään. Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis rajasi myös puolustusmenojen selitystä: vuoden 2025 sotilasmenoja voidaan arvioida joustolausekkeen kautta, eli ylimääräiset puolustusmenot pehmentävät tulkintaa. Vuoden 2026 sääntörikkomusta puolustusmenot eivät enää kokonaan selitä, BTA uutisoi.

Budjettilasku siirtyy Sofiaan

Ratkaiseva mittari on nyt nettomeno. Sillä tarkoitetaan valtion rahoittamia menoja sen jälkeen, kun esimerkiksi EU-rahat ja osa väliaikaisista kuluista on poistettu laskelmasta. Asetus 2024/1263 teki siitä EU:n keskeisen menomittarin. Pääministeri Galab Donev kertoi parlamentille, että komissio on viitannut nettomenojen 0,5 prosentin BKT-osuutta vastaavaan leikkaukseen. Hänen mukaansa noin 76 prosenttia menoista menee palkkoihin, sosiaalietuuksiin ja eläkkeisiin, ja noin 24 prosenttia investointeihin, BTA raportoi.

Tämä jako määrittää kiistan. Kun kolme neljäsosaa menoista on sidottu palkkoihin ja etuuksiin, hallinnon pienet säästöt eivät riitä. Sofia joutuu valitsemaan, hidastetaanko palkkamenojen kasvua, muutetaanko eläkkeiden indeksikorotuksia, kiristetäänkö veronkantoa, leikataanko hankintoja, lykätäänkö investointeja, lisätäänkö lainanottoa vai yhdistelläänkö näitä. Lasku osuu eri ryhmiin valinnasta riippuen: julkisen sektorin työntekijöihin, eläkeläisiin, toimittajiin, rakennusyrityksiin, veronmaksajiin tai tuleviin budjetteihin.

Veronkanto on siistein reitti

Donevin ensisijainen linja on kerätä enemmän tuloja nostamatta varsinaisia verokantoja. Hän on luvannut toimia harmaata taloutta vastaan, parantaa veronkantoa ja pitää perusverot sekä sosiaaliturvamaksut ennallaan. Listalla ovat myös hallinnon yhdistämiset, palvelujen siirtäminen verkkoon, menorajat ja palkkakehitystä rajoittavat välineet. Suurin vaikutus näkyisi vuosina 2027–2028, Investor.bg kertoi.

Tämä reitti hyödyttää sääntöjä noudattavia yrityksiä, koska pimeästi käteiskauppaa tekevien kilpailijoiden hintaetu kapenee. Hallintosäästöt osuvat toisaalle. Julkisen sektorin työntekijöille ne voivat tarkoittaa vähemmän työpaikkoja tai virastojen uudelleenjärjestelyjä. Kansalaisille hinta voi näkyä palveluina, jos yhdistetyt palvelut hidastuvat tai etääntyvät.

Kroatia näyttää, miksi digitaalinen verovalvonta houkuttelee hallituksia. Sen fiskaalijärjestelmä eli laskujen ja kuittien sähköinen kirjaaminen on käsitellyt yli 56 miljoonaa verkkolaskua yli 325 000 yrityksessä. Mukana on 96 000 pientä verovelvollista, jotka käyttävät ilmaista sovellusta, Poslovni raportoi. Esimerkki viittaa siihen, että Bulgaria voisi tehdä piiloon jäävää toimintaa näkyväksi ilman verokantojen korotuksia. Riski on toteutuksessa: jos byrokratia kasautuu pienyrityksille, poliittinen hinta nousee nopeasti.

Velkamarkkinat seuraavat viivyttelyä

Romania näyttää, miltä viivyttelyn kovempi reuna näyttää. Termenen mukaan maan alijäämä oli 7,9 prosenttia vuonna 2025 ja julkinen velka 59,3 prosenttia BKT:stä. Tällainen yhdistelmä voi nostaa lainakustannuksia eli korkoa, jota sijoittajat vaativat valtiolle lainatessaan. Malta on toinen ääripää: sitä koskeva menettely lopetettiin, kun alijäämä painui pysyvästi rajan alle, Bluewin uutisoi.

Bulgarialla on Romaniaa enemmän tilaa, koska velkataso on matalampi. Budjetin rakenne tekee korjauksesta silti kapean. Seuraavan budjetin on näytettävä, kuinka suuri osa sopeutuksesta tulee veronkannosta, palkoista, eläkeindekseistä, hankinnoista, investointien ajoituksesta tai lisälainasta. Liiallisen alijäämän menettely tekee laskelman julkiseksi. Sofia päättää yhä, kenen tulot, palvelut tai katteet sen maksavat.