Bulgaria puolittaa budjettivajeensa vuoteen 2029

Bulgarian julkisen talouden alijäämä on leikattava lähes puoleen vuoteen 2029 mennessä. EU:n neuvosto on asettanut maan liiallisen alijäämän menettelyyn, jolla jäsenvaltioita ohjataan takaisin EU:n yhteisiin finanssipoliittisiin rajoihin (BTA, neuvosto). Sofian on toimitettava 15. lokakuuta 2026 mennessä sopeutusohjelma, jossa kerrotaan, supistetaanko vajetta menoleikkauksilla, veronkiristyksillä vai molemmilla. Alijäämän on painuttava alle 3 prosentin BKT:stä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Menettely ei ole sakko. Se on EU-sopimuksen 126 artiklaan perustuva valvottu korjauspolku: komissio toteaa rikkomuksen, neuvosto vahvistaa sen, ja jäsenmaalle asetetaan menorajoja sekä määräaikaisia tarkistuspisteitä. Bulgarialle asetelma on aiempaa tiukempi, koska maa otti euron käyttöön tammikuussa 2025. Menettelyn myöhemmissä vaiheissa euromaille voidaan määrätä myös taloudellisia seuraamuksia. Budjettipolitiikan liikkumatila kaventuu ainakin kolmeksi vuodeksi.

Kuinka kireäksi kehikko muuttuu

Bulgarian vuodelle 2026 suunniteltu alijäämä on EU:n julkisyhteisömittarilla 5,4 prosenttia BKT:stä. Mittari kattaa valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastot (BTA). Luku on lähes kaksinkertainen EU:n viitearvoon nähden.

EU:n uudistetuissa finanssisäännöissä Bulgariaa arvioidaan ennen kaikkea menojen kasvuvauhdin perusteella, ei vain lopullisen alijäämäluvun kautta. Neuvosto on rajannut nettomenojen vuotuisen kasvun 4,2 prosenttiin vuonna 2026, 3,4 prosenttiin vuosina 2027 ja 2028 sekä 3,2 prosenttiin vuonna 2029 (24 Chasa). Edistymistä tarkastellaan puolen vuoden välein (Digi24). Jos komissio katsoo toimien jäävän vajaiksi, neuvosto voi kiristää ehtoja.

Kuka maksaa sopeutuksen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotukset näyttävät jo, mihin paine kohdistuu. Työtuloihin tulisi korkeampi sosiaaliturvamaksujen palkkakatto, virkamiehet maksaisivat osan omista vakuutusmaksuistaan ja vähimmäispalkan laskentakaava muuttuisi. Kulutusta verotettaisiin enemmän korottamalla tiemaksutarroja ja savukkeiden hintoja. Pääomatuloihin kohdistuisi osinkoveron nosto 5 prosentista 10 prosenttiin (Fakti).

Päätöksiä ei ole vielä säädetty laiksi. Jakovaikutukset ovat silti näkyvissä. Korkeammat palkkasidonnaiset maksut pienentävät käteen jäävää palkkaa ja nostavat työnantajien kustannuksia. Tiemaksujen ja tupakkaveron korotukset osuvat suhteellisesti kovemmin pienituloisiin, koska kiinteä maksu vie suuremman osan pienestä budjetista. Osinkoveron tuplaaminen on listan ainoa selvästi pääoman omistajiin kohdistuva toimi.

Bulgarian riippumaton finanssipoliittinen neuvosto on varoittanut, että vuoden 2026 budjettiluonnos nojaa pieniin menokorjauksiin ja velkarahoitukseen rakenteellisten säästöjen sijaan. Neuvoston arvion mukaan julkinen velka nousee vuoden 2028 loppuun mennessä 51,1 miljardiin euroon eli 35,7 prosenttiin BKT:stä (Fakti). Taso jää selvästi EU:n 60 prosentin viitearvon alle, mutta suunta on nouseva.

Romanian varoitus

Romania näyttää, mitä tapahtuu, jos korjaus venyy. Maa on ollut liiallisen alijäämän menettelyssä vuodesta 2020, ja määräaikaa on jo siirretty vuoteen 2030. EKP:n mukaan Romanian alijäämän ei odoteta painuvan alle 3 prosentin ennen vuoden 2027 loppua (EKP). Romanian keskuspankin pääjohtajan neuvonantaja varoitti, että alijäämää kannattaa leikata vapaaehtoisesti ennen kuin markkinat tai instituutiot pakottavat tahdin. Pelkät korkomenot olivat hänen mukaansa nousseet noin 3 prosenttiin BKT:stä (Agerpres).

Saksalaisessa talouslehdistössä Bulgarian tapaus on tulkittu eurojäsenyyden jälkeiseksi sääntöjen normaaliksi soveltamiseksi, ei erityiskohteluksi (FAZ). Rahaliitossa Bulgaria ei voi palauttaa kilpailukykyä heikentämällä valuuttaansa. Sopeutus kulkee siksi palkkojen, verojen ja julkisten menojen kautta.

Ratkaiseva hetki on 15. lokakuuta, jolloin Sofia toimittaa korjausohjelmansa yhdessä vuoden 2027 budjettiluonnoksen kanssa. Olennaista on, tarjoaako hallitus pysyviä säästöjä vai kirjanpidollisia keinoja, jotka parantavat yhden vuoden lukuja ja siirtävät laskun seuraaville vuosille. Eläkeläiset, pienipalkkaiset työntekijät, julkisen sektorin henkilöstö ja pienyritykset kokevat menorajat eri tavoin. Ennen kuin jako täsmentyy, menettely on Brysselin numero. Bulgariassa se on budjetti, jonka kanssa jonkun on elettävä.