Bulgaria erottaa hiilen rahoista

Bulgarialla on 45 päivää aikaa viedä loppuun kaikki EU:n elpymissuunnitelmaan kirjatut uudistukset, varapääministeri Atanas Pekanov sanoi parlamentille viime viikolla (Fakti). Suurin este ei ole uusi investointihanke vaan valtionyhtiöiden hallintorakenne. Bulgarian on irrotettava kaksi hiiliyhtiötä valtion energiakonsernista. Jos päätös jää tekemättä, noin 400 milj. euroa EU-rahaa jää saamatta.

Raha tulee elpymis- ja palautumistukivälineestä eli RRF:stä, EU:n koronapandemian jälkeisestä ohjelmasta, jossa jäsenmaat saavat maksuja vasta, kun ne ovat todistettavasti toteuttaneet sovitut uudistukset (Euroopan komissio, asetus EU 2021/241). Jos uudistus puuttuu, Euroopan komissio voi leikata maksua tai keskeyttää sen. Bulgarian viimeinen maksupyyntö on lähes 1,7 mrd. euroa, ja se on jätettävä 31. elokuuta mennessä (BTA). Menettely ei ole teoreettinen. Kun Bulgaria haki neljättä, 1,1 mrd. euron erää, komissio hyväksyi 23 tavoitetta 26:sta ja pidätti rahaa puuttuvien tavoitteiden vuoksi (Mirage News).

Miksi konsernirakenteella on väliä

Uudistus kuulostaa tekniseltä: valtion hiilikaivos Mini Maritsa East ja hiilivoimala TPP Maritsa East 2 on erotettava Bulgarian Energy Holdingista eli BEH:stä. Energiaministeri Iva Petrovan mukaan kyse on sitovasta elpymissuunnitelman ehdosta, jota ei voi perua (BTA).

Komission logiikka on yksinkertainen. BEH:n sisällä kannattavat toiminnot, kuten kaasukauppa ja sähköverkot, voivat paikata hiilitoimintojen tappioita konsernin sisäisesti. Ristisubventio peittää sen, mitä hiilen ylläpito todella maksaa. Kun hiiliyhtiöt ovat omilla taseillaan, tappiot näkyvät sellaisina kuin ne ovat. Silloin hallituksen on päätettävä avoimesti, paljonko julkista rahaa hiileen käytetään (Mirage News). Jos hiili tarvitsee tukea, sen pitäisi näkyä budjettirivinä eikä konsernirakenteen sisällä.

Budjetista palkkalistoille

Jos Bulgarian viimeinen maksuerä viivästyy, isku osuu ensin valtiontalouteen. Pekanovin mukaan edellinen erä oli julkiselle taloudelle kriittinen, ja alle puolet elpymisrahoista oli tosiasiassa päätynyt hankkeiden saajille (Fakti). Viivästys pakottaa Sofian joko ottamaan lisää velkaa, leikkaamaan muualta tai hidastamaan maksuja urakoitsijoille, jotka jo odottavat rahoja.

Hiilialueella paine on konkreettisempi. Petrovan mukaan Mini Maritsa East tarvitsi yhden kuukauden aikana noin 50 milj. euroa palkkoihin ja juokseviin kuluihin. Työvoimakulut olivat nousseet noin 8 % ja ulkopuoliset palvelut noin 12 % (BTA). Yhtiö ei pysty kattamaan palkkojaan omalla liiketoiminnallaan. Valtio paikkaa vajetta. Jos EU-maksut jäätyvät, vajetta on vaikeampi täyttää.

Petrova on luvannut, ettei sulkemisia tai joukkoirtisanomisia tehdä (Nova). Vaihtoehdoksi tarjotaan epäsuoraa tukea: noin 500 milj. euroa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voitaisiin käyttää maan ennallistamiseen, teollisuusalueisiin ja uusien työnantajien houkutteluun alueelle. Pekanov sanoi parlamentille, ettei rahaa voi ohjata suoraan kahdelle hiiliyhtiölle, vaikka ne voisivat toimia alihankkijoina. Maritsa Eastin työntekijöille ero on olennainen. Siirtymärahoilla voidaan kunnostaa maata ja rakentaa teitä, mutta ne eivät takaa seuraavaa palkkaa.

Bulgaria ei ole yksin aikataulupaineessa. Romania voi menettää yli 4,5 mrd. euroa, jos se ei hyväksy kuutta uudistuslakia ennen vastaavaa määräaikaa (Digi24). RRF sulkeutuu vuoden 2026 lopussa, joten jokaisella keskeneräisellä uudistuksella on budjettihinta (asetus EU 2021/241). Bulgarian tapaus on silti poikkeuksellisen terävä. Kiista ei koske viivästynyttä kilpailutusta vaan hallintouudistusta, jota vastustetaan alueella, jossa valtio jo maksaa hiilen palkkalaskua.

RRF toimii juuri niin kuin se suunniteltiin toimimaan. Maille, jotka sitoutuivat uudistuksiin ja lykkäsivät niitä, ongelma on juuri siinä.