Bulgarian puolustusrahat odottavat sopimuksia

Euroopan komissio siirsi Bulgarialle 28. elokuuta 489,3 miljoonaa euroa, maan ensimmäisen maksuerän EU:n SAFE-puolustuslainaohjelmasta (Club Z, Economic.bg). SAFE eli Security Action for Europe antaa komissiolle mahdollisuuden lainata pääomamarkkinoilta 150 miljardia euroa EU:n luottoluokituksella ja välittää rahat jäsenmaille edullisemmalla korolla kuin moni niistä saisi itse (EUR-Lex, Consilium).

Bulgarialaismediassa maksu esitettiin rahana ohjuksiin, haupitseihin ja tutkiin. Näyttö ei vielä yllä siihen. Kyse on ennakkorahoituksesta, ei avustuksesta. Sofia on saanut ensimmäiset 15 prosenttia 3,26 miljardin euron takaisin maksettavasta lainasta. Raha muuttuu sotilaalliseksi suorituskyvyksi vasta, kun se on viety allekirjoitettuihin hankintasopimuksiin, tuotantopaikkoihin ja käyttöön otettuun kalustoon (Sega, The Sofia Globe).

Halpaa lainaa, oikeaa velkaa

SAFE-lainojen maturiteetti voi olla enintään 45 vuotta, ja lyhennysvapaa aika voi kestää kymmenen vuotta. Jäsenmaat valitsevat itse hankittavan kaluston, solmivat hankintasopimukset ja maksavat lainan myöhemmin takaisin komissiolle. Seuraavat maksuerät edellyttävät näyttöä etenemisestä. Komissio voi pienentää maksuja tai keskeyttää ne, jos ehdot eivät täyty (EUR-Lex, JD Supra).

Bulgarialle laina on kansallista velkaa. Sillä on merkitystä, koska Sofian vuoden 2026 talousarviossa alijäämäksi arvioidaan jo 5,7 prosenttia BKT:stä, ja SAFE-laina sisältyy uuden valtionvelan enimmäismäärään (Focus). Edullinen korko keventää kustannusta. Se ei poista menoa julkisesta taloudesta.

Yhdeksän hankintalinjaa, yksi allekirjoitettu sopimus

Bulgarian suunnitelmassa on yhdeksän suorituskykykokonaisuutta: 3D-tutkat, maasta toimiva ilma- ja ohjuspuolustus, telatykit, droonit, vaanivat ammukset, raketinheittimet, droonintorjuntajärjestelmät, kuljetusajoneuvot, VL MICA -ohjukset ja 155 millimetrin ampumatarvikkeet (Novini.bg, Otbrana.com). Julkisesti jäljitettävissä on vain yksi allekirjoitettu ja ratifioitu sopimus: seitsemän 3D-tutkan hankinta ranskalaisen valtiollisen hankintaviraston puitesopimuksen kautta. Sopimus allekirjoitettiin Pariisissa 12. kesäkuuta ja Bulgarian kansalliskokous ratifioi sen 30. heinäkuuta (The Sofia Globe). Tätä artikkelia varten tarkastelluista julkisista lähteistä ei käy ilmi, miten ensimmäinen 489,3 miljoonan euron erä jakautuu yhdeksän hankintalinjan välillä.

Ostoslistan ja allekirjoitetun sopimuksen väli on ratkaiseva. Toteutus kulkee Bulgarian puolustusministeriön, hankintaviranomaisten ja valittujen toimittajien kautta. Jokainen vaihe vaatii poliittisen hyväksynnän, teknisen arvioinnin ja sopimusneuvottelut ennen kuin kalusto päätyy asevoimille.

Romania tekee eron näkyväksi. Bukarest sai ensimmäisenä eränään 2,5 miljardia euroa 16,7 miljardin euron SAFE-kehyksestä, ja sillä on jo julkisesti allekirjoitetut sopimukset 298 Lynx-rynnäkköpanssarivaunusta, droonintorjuntajärjestelmistä, partioaluksista ja ampumatarvikkeista. Rheinmetall on sitoutunut toimituksiin vuosina 2028–2030 (AGERPRES, Digi24). Romanian etu ei ole vain koko. Se on jo siirtynyt rahasta sopimuksiin. Bulgaria ei ole.

Eurooppalaisen sisällön puristus

SAFE ei ole pelkkä halpakorkoinen laina. Siihen liittyy ehtoja. Toimittajien on pääsääntöisesti sijaittava EU:ssa, Euroopan talousalueella tai Ukrainassa, ja näiden alueiden ulkopuolelta hankittujen osien osuus saa olla enintään 35 prosenttia kustannuksista (CMS France). Herkissä järjestelmissä, kuten ilmatorjunnassa ja strategisissa drooneissa, ehto on tiukempi: Euroopalla on oltava oikeus muokata kalustoa ilman ulkopuolisten toimittajien lupaa (French Senate).

Ranska, jonka KNDS:n ja MBDA:n kaltaiset yhtiöt hyötyvät ohjelmasta, katsoo, että EU:n tukeman velan pitää kasvattaa eurooppalaista teollista kapasiteettia eikä tukea amerikkalaisia tai korealaisia kilpailijoita (Zone Militaire). Käytännön vastaväite on selvä: Euroopan kiireisiä sotilaallisia puutteita ei aina paikata parhaiten hyväksyttävillä eurooppalaisilla toimitusketjuilla, ja rajoitukset voivat hidastaa todistetusti toimivien järjestelmien hankintaa. Itäisen sivustan maat ovat nojanneet niihin vuodesta 2022 lähtien (Emerging Europe). Euroopan puolustusvirasto on myös varoittanut, että suuremmat budjetit eivät yksin korjaa EU:n hajanaisen puolustusteollisuuden koordinaatio-ongelmia (Euractiv).

Bulgarian listalla on sekä ranskalaista CAESAR-tykistöä että amerikkalainen rannikko-ohjusjärjestelmä. Jokaisen hankinnan on täytettävä eurooppalaisen sisällön ehdot ilman, että kiireellinen suorituskyky viivästyy. Bulgaria on siirtynyt määrärahakehyksestä kassaan. Seuraava näyttöketju on sopimus, toimitusaikataulu ja käyttöön otettu järjestelmä. Siihen asti 489,3 miljoonaa euroa on julkisen talouden tapahtuma, ei sotilaallinen tulos.