Bulgaria joutuu EU-kuriin alijäämästä

Bulgaria liittyi euroalueeseen tammikuussa. Puoli vuotta myöhemmin Sofia on julkaissut vuoden 2026 budjettiluonnoksen, jossa konsolidoitu alijäämä on 5,7 % BKT:stä (BNR, Forbes Bulgaria). EU:n raja on 3 %. Euroopan komissio on jo esittänyt liiallisen alijäämän menettelyn avaamista. Menettely on EU:n virallinen keino puuttua jäsenmaan julkiseen talouteen, kun alijäämä pysyy liian kaukana yhteisistä säännöistä (European Commission). Bulgarian eurokelpoisuus rakennettiin osin kertaluonteisten kirjanpitoratkaisujen varaan. Ensimmäinen uuden valuutan aikainen budjetti näyttää, mitä niiden takana oli.

Raha oli jo käytetty

Bulgaria täytti euron kriteerit osin laillisilla mutta väliaikaisilla keinoilla. Pankkiveroja kerättiin etuajassa, ja valtionyhtiöiden osinkoja siirrettiin euroon liittymisvuodelle. Näin tulevien vuosien tuloja tuotiin nykyhetkeen sadoilla miljoonilla euroilla.

Raha tuli kerran. Nyt se on poissa, ja alijäämä kertoo pysyvämmästä erosta valtion tulojen ja menojen välillä.

24. kesäkuuta julkaistu luonnos arvioi menojen nousevan 45,3 prosenttiin BKT:stä, kun tulot jäävät 39,9 prosenttiin. Valtiovarainministeri Galab Donev lupaa asteittaisen korjauksen: alijäämä laskisi 3,8 prosenttiin vuonna 2027 ja 3,0 prosenttiin vuonna 2028 (BTA). EU:n omalla julkisyhteisöjen mittarilla alijäämä pysyy kuitenkin yli 3 prosentin vielä vuonna 2028 (European Commission).

Komissaari Valdis Dombrovskis vahvisti, että asia etenee EU:n valtiovarainministereille virallista päätöstä varten (Fakti). Sitovat suositukset ja säännöllinen seuranta alkavat heti. Jos Bulgaria ei osoita edistystä, EU:n finanssipoliittiset säännöt mahdollistavat etenemisen aina taloudellisiin seuraamuksiin asti (Regulation (EU) 2024/1263).

Bryssel seuraa nyt menoja, ei vain loppulukua

Vuonna 2024 uudistetussa finanssipoliittisessa kehyksessä hallitus ei voi tyytyä lupaamaan pienempää alijäämää. Bryssel asettaa katon sille, kuinka nopeasti kansallisesti rahoitetut menot saavat kasvaa. Laskelmasta poistetaan korkomenot ja suhdannevaihtelun vaikutukset (Regulation (EU) 2024/1263). Tarkoitus on seurata menoja, joihin hallitus todella voi vaikuttaa, eikä pelkkää alijäämälukua, jota kasvu ja kirjanpito voivat heiluttaa.

Sofian budjetti yhdistää uusia tuloja ja menokuria. Mukana ovat 10 prosentin vero uhkapelivoitoille, 30 prosenttia kalliimmat tiemaksuvinjetit, korkeammat sosiaaliturvamaksujen ylärajat sekä uudet henkilökohtaiset maksut virkamiehille (Forbes Bulgaria). Automaattisten julkisen sektorin palkankorotusten rajoittamisella odotetaan yli 560 milj. euron säästöjä (Sega). Ammattiliitot vastustavat jo toimia.

Mittakaava on silti ongelma. Toimet tuovat tai säästävät satoja miljoonia euroja, kun alijäämäaukko ylittää 7,2 mrd. euroa (Investor.bg). Pelkillä lisätuloilla budjettia ei suljeta.

Kuka maksaa korjauksen

Kustannukset osuvat nimettäviin ryhmiin. Virkamiehille tulee uusia maksuja. Hyvätuloisten sosiaaliturvamaksujen katto nousee. Autoilijat maksavat enemmän teiden käytöstä. Uhkapelivoitoille tulee uusi vero. Bulgarian suurin ammattiliitto CITUB katsoo, etteivät palkat ja eläkkeet aiheuttaneet alijäämää eikä korjausta pidä tehdä niiden kautta (BTA). Budjettiluvut tukevat väitettä ainakin osittain: 45,3 prosentin menot ja 39,9 prosentin tulot eivät selity viimeaikaisilla palkankorotuksilla.

Sofialla on yksi todellinen etu. Julkinen velka on noin 30,1 % BKT:stä, selvästi alle EU:n 60 prosentin viitearvon (Fakti, Investor.bg). Kyse on menovetoisesta alijäämästä, ei velkakriisistä. Romania näyttää, mihin lipsuminen voi johtaa: alijäämä oli 9,3 % vuonna 2024, velkataso on selvästi korkeampi ja korjauspolku ulottuu nyt vuoteen 2030 (Eurostat).

Neuvoston virallinen päätös tulee lähiviikkoina. Sofia on kirjoittanut korjauspolun. Seuraavaksi sen pitää kerätä tulot, hillitä menoja ja osoittaa, että paluu 3 prosenttiin vuonna 2028 perustuu pysyvämpään ratkaisuun kuin kertaluonteiset järjestelyt, joilla maa pääsi euroon.