Bulgaria pyytää Natolta suojaa merelle

Bulgaria on pyytänyt Nato-liittolaisiltaan hävittäjiä, ilmatorjuntaohjuksia, droonitorjuntajärjestelmiä, partiointikoneita sekä liittolaisten näkyvää läsnäoloa aluevesillään. Pyyntöä edelsivät drooni-iskut Bulgarian rannikon edustalla kulkeneisiin kauppa-aluksiin (BTA, Reuters). Lähimpänä Bulgariaa ollut alus joutui iskun kohteeksi aluevesirajan ulkopuolella. Julkistetussa pyynnössä ei kerrota, kuka suojelisi aluksia siellä (Bulgarian liikenneministeriö). Naton suurlähettiläät käsittelevät pyyntöä ensi viikolla. Mitään ei ole vielä hyväksytty (Reuters).

Puolustusministeri Dimitar Stoyanov kertoi 16. lokakuuta kirjoittaneensa pääsihteeri Mark Ruttelle ja Naton Euroopan-joukkojen komentajalle Alexus Grynkewichille. Hän pyysi käyttöönsä ”koko käytettävissä olevan kaluston” (Radio Bulgaria). Stoyanov ei nimennyt konetyyppiä, joukkojen kokoa, tukikohtaa tai aikataulua. Hän myönsi myös, että liittolaisten voimavarat ovat rajalliset ja että Romania sekä Baltian maat kilpailevat niistä.

Missä merellä kulkee raja

Kolme droonia iski Maltan lipun alla purjehtineeseen Chelsea 3 -alukseen 13. lokakuuta noin 17–18 meripeninkulmaa Byalan kaupungista itään. Kaikki 15 miehistön jäsentä pelastettiin (Bulgarian liikenneministeriö). Iskupaikka jäi Bulgarian aluevesien ulkopuolelle. Bulgaria voi käyttää siellä taloudellisia oikeuksiaan, mutta alue ei kuulu sen täyden suvereniteetin piiriin. Aluevesille sijoitetut hävittäjät, ohjusjärjestelmät ja liittolaisten alukset suojelisivat rannikkoa ja satamia. Ne eivät yksin ulottuisi paikkaan, jossa Chelsea 3 joutui iskuun.

Vahingot eivät jääneet siihen. Toinen alus, HS Dignity, upposi Bulgarian edustalla, ja 11 kadonneen merimiehen etsinnät päättyivät 14. lokakuuta (AP). Myös Romania kärsi menetyksiä: Wine Trader -säiliöalus syttyi tuleen Sulinan lähellä 15. lokakuuta, ja seitsemän merimiestä jäi kateisiin (Romanian meriviranomainen). Tapaus kuuluu laajempaan iskujen sarjaan, josta kerroimme aiemmin (To Brief).

Droonien laukaisijaa ei ole virallisesti osoitettu. Pääministeri Rumen Radevin mukaan tapahtumien kulku viittaa Moskovaan, mutta Bulgaria ei pysty todistamaan asiaa. Romanian ulkoministeri Oana Țoiu on syyttänyt Venäjää suoraan (AGERPRES). Presidentti Nicușor Danin mukaan Romania ei pysty teknisesti selvittämään, mistä droonit tulivat (HotNews).

Miksi Sofia tarvitsee liittolaisten hävittäjiä

Bulgaria on saanut uudet hävittäjänsä, mutta ei voi vielä lähettää niitä taistelutehtäviin. Maan ilmavoimien komentaja kertoi 16. lokakuuta, ettei F-16-koneita ollut vielä otettu taistelukäyttöön (BTA). Puolustusministeriö tavoittelee käyttöönottoa vuonna 2027 (Bulgarian puolustusministeriö).

EU-rahoitusta on saatavilla, mutta sen vaikutus on hidas. Euroopan komissio maksoi Bulgarialle ennakkoon 489,3 milj. euroa SAFE-ohjelman noin 3,3 mrd. euron lainoja vastaan. SAFE on EU:n puolustushankintojen lainajärjestely (Euroopan komissio). Lainoilla voidaan tehdä hankintasopimuksia. Ne eivät kuitenkaan tuo hävittäjiä Mustanmeren ylle tässä kuussa.

Mitä ensi viikon kokouksessa voidaan päättää

Naton suurlähettiläät kokoontuvat ensi viikolla Pohjois-Atlantin neuvostona, joka on Naton korkein poliittinen elin. Neuvosto tekee päätökset yksimielisesti, joten yksikin jäsenmaa voi pysäyttää ratkaisun (NATO). Mahdollinen sopu sitouttaisi Naton vastaamaan pyyntöön, mutta ei vielä luovuttaisi kalustoa Bulgarialle. Natolla itsellään on hyvin vähän hävittäjiä. Jäsenmaiden hallitusten on tarjottava koneita ja ohjusjärjestelmiä, joten päätös riippuu lopulta niistä pääkaupungeista, joilla on kalustoa vapaana.

Kauppa-alusten suojaaminen avomerellä on vaikeampaa. Nimeämätön romanialainen puolustuslähde kertoi AP:lle, ettei Romanian sota-aluksilla ole riittävää ilmatorjuntaa kauppa-alusten saattamiseen drooniuhan läpi (AP). Partiointikoneet voisivat parantaa Bulgarian tilannekuvaa merellä. Julkisesta pyynnöstä ei käy ilmi, saattaisiko tai puolustaisiko joku aluksia siellä.

Riski ulottuu kahta rannikkovaltiota laajemmalle. Chelsea 3 purjehti Maltan lipun alla, sen miehistössä oli ukrainalaisia ja azerbaidžanilaisia, ja alus oli matkalla Moldovaan. Heinäkuussa Mustameri kuljetti noin 80 % Ukrainan vilja- ja öljykasviviennistä (Euroopan komissio). Jos laivayhtiöt ja miehistöt alkavat pitää reittiä turvattomana, Ukrainan vientitulot kärsivät, samoin Bulgarian satamien toiminta.

Bulgaria pyytää liittolaisia paikkaamaan vajetta, jota maan omat hävittäjät eivät täytä ennen vuotta 2027 (Bulgarian puolustusministeriö). Suurlähettiläät voivat ensi viikolla sopia, että Naton pitää vastata pyyntöön. Jäsenmaiden hallitukset ratkaisevat, mitä koneita ja aluksia todella lähetetään. Pyyntö koskee Bulgarian ilmatilaa, rannikkoa ja aluevesiä. Sofian ja kalustoa lähettävien maiden on vielä kerrottava, puolustaako joku kauppa-aluksia niillä vesillä, joilla Chelsea 3 joutui iskuun.