Bulgaria uhkaa kaataa EU:n pakotepaketin

Bulgaria estää EU:n seuraavan Venäjä-pakotepaketin, ellei patriarkka Kirilliä poisteta listalta, pääministeri Rumen Radev sanoi Brysselissä tällä viikolla (BTA, Reuters via MarketScreener). Uhka näyttää jälleen, kuinka EU:n ulkopoliittinen järjestelmä antaa yhdelle hallitukselle mahdollisuuden pysäyttää kaikkien 27 jäsenmaan yhteisen linjan.

Venäjä-pakotteet hyväksytään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa. Se on perussopimusten osa, jossa säädetään unionin yhteisistä diplomaattisista ja turvallisuuspoliittisista päätöksistä. Uudet pakotteet vaativat yksimielisyyden: jokaisen pääkaupungin on hyväksyttävä ne ennen kuin paketti tulee voimaan (Article 31 TEU, Council sanctions process). Sofian ei painaa yhtä paljon kuin Berliinin tai Pariisin ei. Unkari on näyttänyt vuosien ajan, miten tehokas väline veto-oikeus on. Bulgaria käyttää nyt samaa vipua.

Kaksi motiivia, yksi väline

Radevin vastustus rakentuu kahdesta syystä. Ensimmäinen on taloudellinen. Hänen mukaansa Lukoiliin kohdistuvat uudet toimet voisivat vahingoittaa Bulgarian polttoainehuoltoa sekä metron varaosien ja lannoitteiden saatavuutta (BTA). Huoli ei ole tyhjä. Bulgarian ainoa jalostamo sijaitsee Burgasissa, ja se on Lukoilin omistuksessa. Jalostamolla on hallitseva asema maan polttoainemarkkinoilla. Yhdysvaltain myöntämä poikkeuslupa, jonka varassa toiminta jatkuu, umpeutuu lokakuussa 2026. Jos pakotteet kaventavat jalostamon toimintamahdollisuuksia, Bulgaria kohtaa keskittyneen huoltovarmuusongelman. Se poikkeaa Unkarin ja Slovakian tilanteesta, jossa haavoittuvuus liittyy ennen kaikkea putkiriippuvuuteen.

Toinen syy on symbolinen. Radev vetosi ortodoksiseen perinteeseen ja Venäjän kirkon historialliseen rooliin Bulgarian vapautusnarratiivissa perustellessaan sitä, miksi patriarkka Kirill pitäisi jättää pakotteiden ulkopuolelle (Kyiv Independent, Euronews). Kun Unkari luopui hiljaisesti pitkään jatkuneesta vastustuksestaan Kirillin kohdalla, Bulgariasta tuli asian ainoa este. Bulgarialaismedia kuvasi Sofian linjaa jakautuneeksi "energialinjaan" ja "kirkkolinjaan" (Sega).

Yhdistelmä tekee veto-uhasta uskottavan. Pelkkä talousperuste johtaisi todennäköisesti poikkeuksen neuvotteluun. Pelkkä uskonnollinen peruste näyttäisi Venäjä-myönteiseltä viestiltä. Yhdessä ne antavat Radeville kotimaassa sekä aineellisen että symbolisen perustelun. Ensimmäinen vetoaa huoltovarmuuteen, toinen niihin äänestäjiin, joille Venäjä-suhde kulkee kirkon ja historian kautta.

Itälaidalla viive tarkoittaa heikompaa pidäkettä

EU:n itäisissä jäsenmaissa veto-oikeus nähdään turvallisuusongelmana. Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kutsui yksimielisyysperiaatetta "väärinkäytön välineeksi" (Verslo Žinios). Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys vaati kunnianhimoisempaa 21. pakotepakettia ja sanoi nykyisen ehdotuksen jäävän vajaaksi (LRT). Vilnalle pakotteet eivät ole vain talouspolitiikkaa. Ne ovat osa turvarakennetta naapurissa olevaa sotilaallista uhkaa vastaan. Jokainen viivästys heikentää yhteistä painetta Moskovaan.

Sama logiikka on Suomessa helppo ymmärtää. Venäjä-pakotteet ovat osa sitä keinovalikoimaa, jolla EU pyrkii tekemään hyökkäyssodan jatkamisesta kalliimpaa. Jos päätöksenteko antaa yhdelle hallitukselle mahdollisuuden pysäyttää paketin kotimaisen kiistan vuoksi, pakotteiden poliittinen arvo heikkenee jo ennen kuin niiden taloudellista vaikutusta mitataan.

Bulgaria toistaa mallia, joka näkyy muuallakin alueella. Romanian lehdistö kuvasi tilannetta naapurustoon ilmestyvänä "Unkari-skenaariona" (Digi24). Saksalaisessa uutisoinnissa nostettiin esiin kolme päällekkäistä ongelmaa: Bulgarian sisäpolitiikka, Lukoilin taloudellinen asema ja EU:n ulkopoliittisen päätöksenteon rakenteellinen vika (Deutschlandfunk, n-tv). Rakenteellinen vika on olennaisin. Mikä tahansa jäsenmaa voi muuttaa kotimaisen ongelman koko unionin ulkopoliittiseksi painostuskeinoksi, jos sillä on tarpeeksi poliittista tahtoa.

Uudistus, joka jää oman sääntönsä vangiksi

EU:n perussopimuksissa on kiertoteitä, mutta ne eivät poista perusongelmaa. Niin sanottu passerelle-lauseke voisi siirtää osan ulkopoliittisista päätöksistä määräenemmistöön. Siinä suurilla mailla on enemmän painoa, eikä yksi jäsenvaltio voi yksin pysäyttää päätöstä. Lausekkeen käyttöönotto vaatii kuitenkin yksimielisyyden, joten uudistus on kiinni samassa säännössä, jota sen pitäisi korjata (IPG Journal).

Toinen keino on rakentava pidättyminen. Sen avulla maa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle estämättä muuta unionia etenemästä. Se toimii vain, jos vastustava maa suostuu itse rajoittamaan vaikutusvaltaansa. Bulgaria ei ole siihen ryhtymässä.

EU-johtajat kokeilivat tässä kuussa osittaista korjausta: Venäjä-pakotteiden sektorikohtaisia osia jatkettaisiin 12 kuukaudeksi kuuden sijaan. Se vähentää hetkiä, jolloin epäilevä hallitus saa vetoaseen käteensä. Se ei poista asetta.

Lukoilin tytäryhtiöitä ja Burgasin jalostamotoimintoja koskevaa pakoteluonnosta ei ole julkaistu, joten Bulgarian väitteitä taloushaitoista ei voi tarkistaa riippumattomasti (EUAlive). Radevin lausunto on poliittinen signaali. Varsinainen testi nähdään, kun jäsenmaiden suurlähettiläät neuvottelevat lopullisesta tekstistä. Perusongelma ei silti muutu: Unkari osoitti, että veto-malli toimii, Bulgaria seuraa perässä, eikä EU:lla ole mekanismia, joka estäisi seuraavaa hallitusta tekemästä samoin.