Levejä jäi koteihin BGN 1.7 miljardin edestä

Bulgarian keskuspankki BNB oli kerännyt 30. kesäkuuta mennessä vanhoja lev-seteleitä ja -kolikoita 29,4 mrd. levin arvosta. Se vastaa 94,48:aa prosenttia käteisestä, joka oli kierrossa vuoden 2025 alussa (24 Chasa, Fakti). Bulgarialaisten lompakoissa ja kassakoneissa on nyt niiden sijaan euroseteleitä ja -kolikoita noin 8,8 mrd. euron arvosta (Fakti).

Vaihtokurssi ei jättänyt tilaa markkinayllätykselle. Jokainen lev vaihdetaan euroksi laissa määrätyllä kiinteällä kurssilla 1,95583 leviä euroa kohti (BNB). Bulgaria oli sitonut valuuttansa eurooppalaiseen ankkuriin jo vuonna 1997 valuuttakatejärjestelmällä, jossa keskuspankin liikkumavara sidotaan valuuttavarantoihin. Euron käyttöönotto muutti siksi ennen kaikkea käteisen muodon, ei rahan hintaa.

Kahden valuutan siirtymäaika päättyi 1. helmikuuta 2026. Sen jälkeen euro on ollut Bulgarian ainoa laillinen maksuväline (Vesti).

Viimeiset 1,7 miljardia leviä kertovat käteisriippuvuudesta

Keskuspankin ulkopuolella on yhä noin 1,7 mrd. leviä (24 Chasa). Raha on kotien purkeissa, kirjekuorissa, maaseututalouksissa, lasten säästölippaissa ja pienyritysten unohtuneissa kassakaapeissa (Novinite, Viaranews). Rahat eivät katoa. BNB vaihtaa vanhat levit euroiksi maksutta ilman määräaikaa ja ilman ylärajaa (Fakti).

Helppo vaihtokanava kuitenkin kaventui 1. heinäkuuta. Liikepankkien ja postien velvollisuus vaihtaa levejä maksutta päättyi 30. kesäkuuta. Heinäkuusta lähtien ne voivat periä palvelumaksuja (Club Z, BNR News). Ongelma ei ole huono vaihtokurssi vaan asioinnin kustannus: matka BNB:n kassalle, jonot ja lomakkeet. Syrjäkylässä pieni levikätkö voi tarkoittaa bussilippua, puolta päivää ja käteisen kuljettamista piirikunnan halki.

Palauttamaton käteinen kertoo siksi myös siitä, ketkä käyttävät fyysistä rahaa eniten: ikääntyneet, epävirallisesti työskentelevät, maaseututaloudet ja pienkauppiaat. BNB julkaisee kokonaismäärän, mutta ei alue-, ikä- tai tuloluokkajakoa (24 Chasa). Valtio tietää, paljonko käteistä on jäljellä. Se ei vielä näytä, kenen hallussa raha on.

Kiista koskee hintoja, ei seteleitä

Kroatia otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2023 kiinteällä kurssilla 1 euro = 7,53450 kunaa (Council of the EU). Euroopan komission arvion mukaan vaihto sujui käytännössä hyvin ja suora hintavaikutus jäi rajalliseksi (European Commission). Kuluttajat pitivät silti euroa syyllisenä ravintolahintojen pyöristyksiin ja hotellien korotuksiin. Analyytikot näkivät vahvempina ajureina energian ja palvelut (Večernji list).

Bulgaria kohtaa saman asetelman. Eurostatin kesäkuun 2026 pika-arvion mukaan Bulgarian vuosi-inflaatio oli 5,3 %, vaikka hinnat laskivat kuukausitasolla 0,4 % (Euronews). Pääosa otsikkoluvusta liittyy energiakustannuksiin, ei kassalla tehtyihin pyöristyksiin. Bulgaria määräsi hinnat esitettäväksi sekä leveissä että euroissa elokuusta 2025 elokuuhun 2026. Kun molemmat hinnat näkyivät jokaisessa hintalapussa, epäilyttävien korotusten piilottaminen oli kauppiaille vaikeampaa (Vesti).

Naapurit näkevät omat huolensa

Puolalaismediassa Bulgarian euroon siirtymistä luetaan varoituksena siitä, että halvat Bulgarian-lomat voivat seurata Kroatian hintapolkua (Onet). Romaniassa tarina näyttää toiselta. Bulgaria on eurossa, kun Bukarest ei vieläkään täytä jäsenyyden ehtoja inflaation ja julkisen talouden osalta (Economica, ECB). Samat faktat taipuvat kunkin maan omaan poliittiseen keskusteluun.

Levin katoaminen käy Bulgariassa hiljaisesti, ja juuri hiljaisuus on onnistumisen mitta. Viimeiset 1,7 mrd. leviä valuvat BNB:n kassoille kuukausien aikana. Kiista siitä, mitä euro teki hinnoille, jatkuu pidempään kuin vanha käteinen.