Kanada nousee Naton Baltia-johtoon

Sotilasliitto toimii vain, jos sillä on selkeä komentorakenne. Esikunnat suunnittelevat, yhteensovittavat ja pitävät monikansalliset joukot saman johdon alla. Kanadan pääministeri Mark Carney sopi nyt Kanadan roolin kasvattamisesta Naton Baltian puolustuksessa: Kanada ryhtyy johtovaltioksi liittokunnan Multinational Division Northissa eli MND Northissa, maaesikunnassa, joka vastaa Viron ja Latvian suunnasta (Canada PM readout).

Kanada liittyy Tanskan ja Latvian rinnalle johtamaan rakennetta. Kyse on siirtymästä yhden prikaatin johtamisesta divisioonatason komentoon, joka sovittaa yhteen useita eri liittolaismaiden prikaateja. Julkisten tietojen perusteella Kanada ilmoitti kuitenkin ennen kaikkea suunnitteluroolista. Uusista sotilaista, kalustosta tai logistiikkajoukoista ei kerrottu.

Mitä johtovaltio oikeastaan tekee

Naton kielenkäytössä johtovaltio antaa sotilasmuodostelmalle organisatorisen ytimen: esikuntahenkilöstöä, suunnittelukykyä, harjoitusten koordinointia ja yhteiset toimintatavat sille, kuka käskee ja miten. Kanada hoitaa tätä tehtävää jo Naton monikansallisessa prikaatissa Latviassa, jossa useiden liittolaismaiden joukot toimivat kanadalaisessa johdossa (NATO Association of Canada).

Uusi päätös nostaa vastuun yhtä tasoa ylemmäs. Carneyn tiedotteen mukaan MND Northin tehtäviin kuuluvat "sotilasoperaatioiden suunnittelu ja koordinointi, tiedonvaihto ja harjoitukset" (Canada PM readout).

Ero esikunnan ja joukkojen välillä on tässä olennainen. Nato erottaa suunnittelijat niistä joukoista, aseista ja kuljetuskyvystä, jotka jäsenmaat itse lähettävät ja joiden käytöstä hallitukset päättävät kriisissä (NATO). Tanska näyttää eron käytännössä: se johtaa MND Northia yhdessä muiden kanssa, mutta on myös sijoittanut Latviaan enintään 170 sotilaan jalkaväkikomppanian, jonka on määrä kasvaa myöhemmin noin 850 sotilaan pataljoonaksi (Nordic Defence Sector). Kanadan ilmoitus ei sisällä vastaavaa lupausta.

Kaksi komentoketjua, yksi uhka

Kanadan rooli painaa enemmän, koska Nato on järjestänyt koillisen sivustansa komentoa uudelleen. 1. Saksan–Alankomaiden armeijakunta otti aiemmin tänä vuonna taktisen johtovastuun Virosta ja Latviasta. Molemmat maat kytkeytyvät sen kautta MND Northiin (Ground News, Defence Network).

Liettua kuuluu erillisen armeijakunnan alaisuuteen Szczecinissä Puolassa. Sillä on eri komentajat, eri vahvistusreitit ja eri oletukset siitä, miten apu saapuu. Jos kriisi osuisi kaikkiin kolmeen Baltian maahan yhtä aikaa, sitä johdettaisiin käytännössä kahden rinnakkaisen komentorakenteen kautta. Niillä ei ole yhteistä operatiivista johtoa Naton Euroopan-joukkojen komentajan alapuolella.

Liettuan julkisessa keskustelussa jakolinja näkyy jo. Huomio on Saksan prikaatin rakentamisessa, ilmapuolustuksessa ja Suwałkin käytävässä, kapeassa maa-alueessa Puolan ja Liettuan välillä, jonka kautta liittolaisten vahvistusten on kuljettava (Lrytas). Kanadan johtovaltiorooli vahvistaa pohjoista komentoketjua, joka kattaa Viron ja Latvian. Se ei ratkaise Liettuan käytäväongelmaa.

Ensimmäisten tuntien testi

Ratkaisu sitoo Pohjois-Amerikan liittolaista syvemmin Baltian puolustukseen aikana, jolloin Euroopan hallitukset pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Ylen mukaan kyse on laajemmasta muutoksesta, jossa Eurooppa ja Kanada ottavat enemmän vastuuta Itämeren ja arktisen alueen turvallisuudesta (Yle).

Muutoksella on rajansa. Konrad Adenauer -säätiön analyysi tiivistää ongelman: Yhdysvallat tuottaa yhä strategisen ilmatankkauksen, ilmakuljetukset, tiedustelun ja ennakkovaroituksen, joita Euroopan joukot eivät nopeasti korvaa (KAS).

Viron viralliset lähteet osoittavat, että Naton integraatio Baltiassa toimii esikuntaelementtien kautta. Ne hoitavat liittolaisjoukkojen vastaanottoa, tukea ja harjoituksia (mil.ee). Ne eivät osoita, että Kanadan uusi asema muuttaisi voimankäyttösääntöjä, kriisivaltuuksia tai pysyvästi sijoitettujen joukkojen määrää.

Kriisin ensimmäisinä tunteina ratkaisevaa on, tietävätkö liittolaisjoukot, kuka niitä johtaa, mitä teitä ja rautateitä pitkin ne liikkuvat, mitä varastoja on käytettävissä ja ovatko poliittiset päättäjät valtuuttaneet riittävästi toimintaa jo etukäteen.

Kanadan päätös vahvistaa komentovastuuta ja tekee Pohjois-Amerikan mukanaolosta Baltian puolustuksessa vaikeammin peruttavaa. Komentorakenne tarvitsee kuitenkin alleen joukkoja. Julkiset tiedot eivät vielä kerro, mitä Kanada asettaa sen tueksi. Naton ja Ottawan on vastattava siihen ennen kuin päätöstä voi pitää muuna kuin poliittisena sitoumuksena, josta on myöhemmin vaikea vetäytyä.