Cernavodăn ydinvoimalan vesivara kutistui

Cernavodăn ydinvoimalan vedenottokanavan pinta oli 7. elokuuta noin -218 senttimetrissä (Newscenter). Romanian viimeinen käynnissä oleva ydinreaktori, kakkosyksikkö, on pysäytettävä, jos pinta laskee noin -229 senttimetriin (Capital). Marginaalia on siis 11 senttiä. Samojen seurantatietojen mukaan Tonavan pinta on laskenut 2–3 senttiä päivässä.

Romania on varoittanut Euroopan komissiota ja muita EU-maita asetuksen 2019/941 perusteella. Asetus velvoittaa jäsenmaat ilmoittamaan sähköntoimituksen riskeistä, jotka voivat heijastua rajojen yli (Europa FM). Varoitus tuo tilanteen yhteiseen seurantaan. Se ei lisää tuotantoon yhtään megawattia.

Miksi joen lasku pysäyttää ydinvoimalan

Cernavodăn reaktorit käyttävät Tonavan vettä lauhduttimien jäähdyttämiseen. Lauhduttimet muuttavat turbiineja pyörittäneen höyryn takaisin vedeksi. Jos virtaamaa ei ole riittävästi, jäähdytys ei toimi eikä sähköntuotantoa voida jatkaa.

Ykkösyksikkö irrotettiin verkosta jo 28. heinäkuuta, kun virtaama oli laskenut noin 1 630 kuutiometriin sekunnissa. Elokuun keskiarvo on noin 3 900 kuutiometriä sekunnissa (Agerpres, HotNews).

Romania on sen jälkeen räjäyttänyt kivimuodostelman, ruopannut väylää ja valmistellut proomujen upottamista virran ohjaamiseksi. Kiviräjäytys nosti pintaa noin 2 senttiä (Euronews România). Nuclearelectrican tekninen johtaja Emil Macovei arvioi, että proomutyö voisi ostaa kaksi tai kolme lisäpäivää. Jos lasku jatkuu, myös kakkosyksikkö todennäköisesti pysähtyy sen jälkeen (Digi24).

Auttajamaat tarvitsevat itsekin apua

Kakkosyksikön teho on noin 680 megawattia. Se vastaa 8–9:ää prosenttia Romanian iltahuipun kysynnästä, jonka helleaalto on nostanut lähelle 8 000 megawattia (Europa FM). Romania toi jo valmiiksi noin 1 700 megawattia sähköä iltahuippujen aikana. Jos kakkosyksikkö pysähtyy, tuontitarve voi nousta yli 2 500 megawattiin (Financial Intelligence).

Tavalliset toimittajamaat ovat saman joen varrella. Unkarin Paksin ydinvoimalan tuotanto putosi elokuun alussa noin 480 megawattiin, kun normaali taso on 2 000 megawattia. Unkari joutui itse lisäämään tuontia ja käyttämään kaasuvarantojaan (Pénzcentrum, MVM).

Bulgaria on ollut Romanialle tärkein hätävara. Se vei Romaniaan 7. elokuuta aamulla 1 355 megawattia sähköä, jota tuotettiin aurinkovoimalla ja kivihiilellä (economic.bg). Bulgarian viranomaisten mukaan vientikapasiteetti on kuitenkin viime päivinä ollut "täysimääräisesti käytössä" (Bulgarian Energy Ministry). Myös Bulgarian Kozloduin ydinreaktorit ovat riippuvaisia samasta laskevasta Tonavasta.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Lyhyellä aikavälillä hyötyjiä ovat sähköä iltahuippujen niukkuuteen myyvät kauppiaat ja joustavat voimalat. Keski- ja Kaakkois-Euroopan seuraavan päivän markkinahinnat näyttävät jo preemioita, joita Paksin ja Cernavodăn ongelmat ovat nostaneet (Serbia Energy).

Ensimmäisiä häviäjiä ovat Nuclearelectrican asiakkaat. Yhtiö on varoittanut, ettei se välttämättä pysty täyttämään toimitussopimuksiaan, ja vedonnut force majeureen. Kyse on oikeudellisesta perusteesta, jossa poikkeuksellinen ulkoinen tapahtuma estää yhtiötä täyttämästä velvoitteitaan (ZF).

Teollisuus kohtaa vapaaehtoiset tai määrätyt kulutusleikkaukset ennen kuin kotitaloudet näkevät muutoksia vähittäishinnoissa. Romanian kantaverkkoyhtiö Transelectrica on pyytänyt suurkuluttajia pitämään kulutuksen alhaisena, jotta laaja verkkohäiriö vältettäisiin (Mediafax).

Energiakomissaari Dan Jørgensenin mukaan EU:n sähkökoordinointiryhmä toimii tiedonvaihdon foorumina (Dan Jørgensen). Euroopan sähkömarkkina siirtää normaalisti sähköä sinne, missä siitä on pulaa. Kuivuuden paljastama ongelma on, että Romania, Unkari ja Bulgaria tarvitsevat lisäsähköä samoina iltatunteina. Niiden voimaloita jäähdyttää sama Tonava, jonka vesi on loppumassa.