Cernavodăn seisokki kiristää sähköverkkoja

Romanian sähköjärjestelmä oli tiistaina illalla siinä kohdassa, jossa sää, ydinvoima ja rajasiirtoyhteydet kohtaavat. Kello 19.25 maa kulutti yli 8 000 MW sähköä. Oma tuotanto oli 5 873 MW, ja loput 2 150 MW katettiin tuonnilla (Agerpres, Adevărul).

Vaje kasvaa, jos Cernavodăn ydinvoimalan kakkosyksikkö pysäytetään. Romania alkoi valmistella maan ainoan käynnissä olevan ydinreaktorin alasajoa, koska Tonavan vedenpinta on laskenut niin matalalle, ettei noin 700 MW:n yksikköä voida enää jäähdyttää turvallisesti (Argus, Economica). Lähiviikkojen testi on, pystyvätkö Romania, Unkari, Bulgaria ja niiden naapurit jakamaan niukkaa iltasähköä ilman, että joku maksaa siitä kohtuuttoman hinnan.

Miksi kello 19 ratkaisee

Ongelma ei ole vain tuotannon määrä vaan sen ajoitus. Päivällä aurinkovoima painaa hintoja alas ja täyttää verkkoa halvalla sähköllä. Illalla kello 19–23 ilmastointi kuluttaa yhä paljon, mutta aurinkotuotanto putoaa käytännössä nollaan. Samaan aikaan Romania, Unkari, Bulgaria ja lähialueen maat tarvitsevat joko omaa säästä riippumatonta tuotantoa tai tuontia.

Romania ilmoitti virallisesti Euroopan komissiolle ja naapurimailleen sähkömarkkinakriisistä. Menettely perustuu EU-asetukseen 2019/941, joka velvoittaa jäsenmaan ilmoittamaan komissiolle ja muille maille, jos sähkön toimitusvarmuus on vaarassa (HotNews, Ziare). Komissio kutsui sähkön koordinointiryhmän koolle 11. elokuuta ja arvioi, että järjestelmä on kireä mutta vakaa (European Commission, Digi24).

Arvio pienentää sähkökatkojen todennäköisyyttä. Se ei alenna iltahuippujen hintaa.

EU:n yhteinen sähkömarkkina voi ohjata sähköä halvemmista hinta-alueista kireämmille alueille markkinakytkennän kautta. Markkinakytkentä tarkoittaa automaattista järjestelmää, joka siirtää sähköä rajojen yli, kunnes siirtoyhteydet täyttyvät. Se ei kuitenkaan luo uutta tuotantoa.

Kuka myy, kuka ostaa

Bulgaria on toistaiseksi kaupan paremmalla puolella. Romanialaiset ja unkarilaiset kauppiaat ovat pyytäneet 3 500–4 000 MW Bulgarian rajasiirtokapasiteettia, kertoi Bulgarian kantaverkkoyhtiö ESO:n käyttökeskusjohtaja Dimitar Zarchev (Mediapool). Myös Bulgarian Kozloduin ydinvoimala on kuitenkin Tonavan varassa. Energiaministeri Iva Petrovan mukaan laitos voi nykyisillä vedenpinnoilla jatkaa tuotantoa vielä noin puolitoista viikkoa (DBR).

Päivänsisäisen kaupan sijaan ratkaiseva vertailukohta on seuraavan päivän markkina. Bulgarian vuorokausimarkkinan hinnat nousivat 150–170 euroon/MWh, kun ne viikkoa aiemmin olivat 100–120 euroa/MWh. Kyse on vientituloista, joiden kesto riippuu Tonavan vesitilanteesta (Mediapool).

Unkari on alueen haavoittuvin ostaja. Sen tärkein ydinvoimala Paks kävi puolella teholla 11 päivää ennen paluuta täyteen tuotantoon. Sen seurauksena Unkari osti 4. elokuuta iltasähköä keskimäärin 218 eurolla/MWh. Yhdellä tunnilla hinta nousi 439 euroon/MWh, ja tuontia tarvittiin 3 522 MW (VG, Portfolio). Slovakian energiaviranomainen ÚRSO varoitti koko alueen sähkötilanteen olevan "poikkeuksellisen kireä" (STVR).

Romanian kotitaloudet ovat toistaiseksi suojassa. Hallituksen hätäsuunnitelmassa viimeinen keino on suurten teollisuuskäyttäjien vaiheittainen kulutusleikkaus kello 19–23 (Agerpres). Jos sähköntoimittajat joutuvat ostamaan huipputunteina yhä kalliimpaa sähköä, kustannukset siirtyvät lopulta myös kotitaloussopimuksiin. Asiantuntija-arvioissa Romanian vuorokausimarkkinan keskihinnat voivat nousta 850–1 800 leuhun/MWh, ja yksittäiset iltapiikit yli 5 000 leuhun/MWh (Economica, Adevărul).

Hiili, elpymisraha ja todellinen vaihtokauppa

Bukarest liitti kriisi-ilmoitukseen vanhan vaatimuksen: Rovinari 4- ja Turceni 5 -hiiliyksiköiden käyttöä pitäisi jatkaa suunniteltujen sulkemispäivien yli (HotNews). Hiilivoima auttaa iltahuipuissa, koska se tuottaa sähköä riippumatta auringosta ja tuulesta.

Romania on kuitenkin luvannut sulkea yksiköt kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan. Kyse on uudistussitoumuksista, joihin EU:n elpymisvarojen maksatus on sidottu. Komissio voi jäädyttää maksuja, jos sovittuja välitavoitteita perutaan (Ziare). Romanian hätäperustetta heikentää se, että komissio ei näe välitöntä toimitusvarmuusriskiä.

Euroopan sähköverkko pystyy pitämään valot päällä. Vakaus ostetaan kuitenkin kalliimmalla tuonnilla, teollisuuden kulutusleikkausvalmiudella ja hiiliyksiköiden jatkopelillä, ei runsaalla tuotannolla.