Chat control jäi voimaan 314 ei-äänestä huolimatta

Euroopan parlamentti äänesti siitä, pitäisikö teknologiayhtiöiltä poistaa väliaikainen lupa skannata salaamattomia viestejä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin löytämiseksi. Enemmistö äänestäneistä vastusti luvan jatkamista: 314 vastaan, 276 puolesta ja 17 tyhjää (Greens/EFA, La Voix de France). Silti lupa jäi voimaan. Parlamentin olisi tässä käsittelyvaiheessa pitänyt hylätä teksti ehdottomalla enemmistöllä eli vähintään 361 äänellä kaikista 720 mepistä. Jokainen tyhjä paikka toimi käytännössä jatkon hyväksi. "Chat control" ei siksi ole enää vain kiista viestien skannauksesta. Kyse on myös siitä, miten EU pitää väliaikaisia valtuuksia hengissä, kun pysyvää lakia ei saada läpi.

Mitä lupa koskee

Kiistan kohteena on asetus 2021/1232, joka on väliaikainen poikkeus EU:n yksityisyydensuojaan. Normaalisti yritykset eivät saa tarkastaa viestien sisältöä. Poikkeus sallii Microsoftin, Googlen ja Metan kaltaisille palveluntarjoajille vapaaehtoisen skannauksen, jolla etsitään tunnettua lasten hyväksikäyttökuvastoa ja grooming-malleja palveluissa, joissa yhtiö pystyy yhä lukemaan tai käsittelemään sisältöä (EUR-Lex, CADE Project).

Päästä päähän salatut palvelut on rajattu ulkopuolelle. Parlamentti muutti tekstiä niin, että se suojaa viestinnän, johon salausta "sovelletaan, on sovellettu tai tullaan soveltamaan" (European Parliament LIBE). WhatsApp ja Signal jäävät järjestelmän ulkopuolelle. Sähköpostin ja pilvipohjaisen viestinnän kaltaiset palvelut, joissa palveluntarjoajalla on edelleen pääsy sisältöön, pysyvät luvan piirissä (The European Post, RTVE).

Lupa ei ole uusi. Se otettiin käyttöön vuonna 2021 ja päättyi 4. huhtikuuta 2026, kun aiemmat jatkoyritykset pysähtyivät. Neuvosto eli jäsenmaiden hallitukset palautti tekstin käsittelyyn ja lähetti sen parlamentille heinäkuussa. Jatko ulottuu huhtikuuhun 2028.

Miten äänestyssäännöstä tuli pääasia

Parlamentti oli EU-lainsäädännön niin sanotussa toisessa käsittelyssä. Siinä parlamentti voi kaataa neuvoston tekstin vain kaikkien meppien ehdottomalla enemmistöllä. Kynnys suojaa neuvoston kantaa: matala äänestysaktiivisuus tai hajautunut vastustus ei riitä torjumaan esitystä. Sääntö on juridisesti selvä. Tässä tapauksessa sen seuraus oli, että useimpien äänestäneiden hylkäämä toimi meni läpi, koska 129 jäsentä ei ollut paikalla tai ei äänestänyt.

Neuvosto käytti myös kiireellistä menettelyä, joka tiivisti aikataulun ja kavensi parlamentin mahdollisuuksia muuttaa tekstiä tai käydä pidempää keskustelua (CADE Project, Greens/EFA). Saksalainen digioikeusjärjestö Digitalcourage kutsui yhdistelmää poliittiseksi manööveriksi (Digitalcourage). Väite on poliittisesti olennainen, vaikka menettely olisi perussopimusten mukainen. Laillinen prosessi voi silti tuottaa heikon vastuunalaisuuden, jos äänestyskynnys suojaa olemassa olevaa järjestelyä.

Pysyvä laki, jota ei saada hyväksyttyä

Väliaikaista lupaa jatketaan, koska EU ei pääse sopuun pysyvästä korvaajasta. Komissio ehdotti vuonna 2022 laajaa asetusta, joka loisi verkkopalveluille riskiarvioita ja mahdollisia skannausmääräyksiä (komission ehdotus). Ehdotus on yhä jumissa. Kiistanalaisin osa on niin sanottu client-side scanning: viesti tarkistettaisiin käyttäjän laitteella ennen kuin salaus tekee siitä ulkopuolisille lukukelvottoman. Salausta ei murrettaisi teknisesti, mutta sen suoja kierrettäisiin.

Neuvoston jakolinja kertoo, miten eri tavoin jäsenmaat punnitsevat lastensuojelua ja viestinnän yksityisyyttä. Tanska ajoi puheenjohtajakaudellaan tiukempaa linjaa (Frihedsbrevet). Saksan ja Puolan johtama maaryhmä, joka riittää estämään neuvoston sovun, pysäytti pysyvän lakihankkeen ennen kesätaukoa (EDRi). Myös Saksan kanta on jakautunut. Berliini hyväksyi vapaaehtoisen skannauksen palauttamisen, kun salaus suojataan, mutta Saksan liittovaltion tietosuojaviranomaiset torjuivat client-side scanningin kaikissa muodoissaan (BfDI, Zeit). Jakautuminen osoittaa, että Saksa pystyy estämään pysyvän lain mutta ei rakentamaan vakaata vaihtoehtoa. Puolassa digioikeuksia puolustavat tahot pitivät jopa vapaaehtoista lupaa vaarallisena, koska se kohtelee käyttäjiä epäiltyinä ja tekee palveluntarjoajista "yksityisen poliisivoiman" (Onet/OKO.press).

Todistepohjan puute antaa molemmille puolille tilaa esittää väitteitä, joita niiden ei tarvitse kunnolla näyttää toteen. Kannattajien mukaan skannauksen katkeaminen voi johtaa tärkeiden hyväksikäyttöilmoitusten menettämiseen. Kriitikot varoittavat vääristä osumista ja lainvalvonnan ulkoistamisesta yksityisille yrityksille (Euronews, 24.hu). EU:ssa ei ole avointa, unionin laajuista tarkastusta skannauksen osumatarkkuudesta, väärien hälytysten määristä tai siitä, kuinka moni ilmoitus johtaa tutkintaan tai syytteisiin. Lupa on nyt jatkettu kahdesti ilman, että kumpaakaan puolta on velvoitettu näyttämään työnsä tulokset. Salausta koskeva rajaus on todellinen voitto yksityisyydensuojan puolustajille. Samalla EU on tehnyt poikkeuksesta normaalin: viestinnän luottamuksellisuutta koskeva "pysyvästi väliaikainen" poikkeus uusiutuu menettelyllä, jossa poissaolo muuttui suostumukseksi. Komission, neuvoston ja parlamentin on ennen huhtikuun 2028 takarajaa kerrottava julkisesti, mitä vapaaehtoinen skannaus todella tuottaa.