Wang Yi poikkeusvierailulla Ruotsissa

Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili kesä–heinäkuun vaihteessa Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Kyse oli ensimmäisestä Kiinan korkean tason diplomaattisesta Pohjoismaiden-kiertueesta yli 15 vuoteen (Politiken). Ajankohta oli tarkkaan luettava: Ruotsi ja Suomi ovat liittyneet Natoon, Pohjoismaiden turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut, ja EU:n ja Kiinan kauppaneuvottelut Brysselissä olivat juuri päättyneet hauraaseen sopuun pitää keskusteluyhteys auki lokakuun väliarvioon asti (de.euronews.com).

Vierailut olivat muodollisesti kohteliaita. Poliittinen merkitys oli muualla. Peking kokeili, voiko kahdenvälisillä suhteilla pehmentää ilmapiiriä päätöksissä, jotka tehdään lopulta Brysselissä.

Yhteinen vastaviesti

Tanska viesti selvimmin, että Pohjoismaat lukivat kiertueen yhteiseksi testiksi eivätkä irrallisiksi tapaamisiksi. Ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen nosti agendalle Kiinan roolin Venäjän Ukrainan-sodan mahdollistajana sekä EU:n ja Kiinan kauppasuhteen epätasapainon. Hänen tavoitteenaan oli, että Wang Yi kuulee saman viestin jokaisessa Pohjoismaiden pääkaupungissa, ei vain Kööpenhaminassa (Politiken, BT/Reuters). Jos Kiina etsi eroja maiden valmiudessa joustaa, Tanska pyrki sulkemaan sen väylän.

Suomi toimi samalla logiikalla. Ulkoministeri Elina Valtonen kehysti tapaamisen EU:n ja Kiinan suhteiden sekä Euroopan turvallisuuden kautta ja pyysi Kiinalta "rakentavaa panosta" molempiin (Ulkoministeriö, Yle). Helsinki ei esittänyt tapaamista kahdenvälisenä suhteiden uudelleenkäynnistyksenä. Se asetti keskustelun EU-linjan rinnalle, ei sen vaihtoehdoksi.

Ruotsissa Wang tapasi pääministeri Ulf Kristerssonin. Tapaamista varjosti aktivistien painostus vangitun ruotsalais-kiinalaisen kustantajan Gui Minhain tapauksesta, mikä toi keskusteluun ihmisoikeusulottuvuuden ja kavensi Pekingin mahdollisuutta lämpimään uudelleenlämmittelyyn. South China Morning Post kuvasi koko kiertuetta yritykseksi testata, voisiko "transatlanttinen kuohunta" pehmentää Euroopan "pohjoisia haukkoja" (SCMP). Tulkinta on analyyttisesti kiinnostava, mutta yksikään Pohjoismaan virallinen edustaja ei käyttänyt tällaista kieltä julkisesti.

Kahdenvälinen paine kulkee Brysseliin

EU:n toimivaltajako selittää, miksi kiertueella on merkitystä, vaikka näkyviä myönnytyksiä ei syntynyt. Kauppapolitiikassa valta on Euroopan komissiolla. Se hoitaa esimerkiksi tullit, tukitutkinnat ja muut kaupan suojatoimet, koska EU:n perussopimukset antavat ulkomaankaupan toimivallan unionille (SEUT 207 artikla).

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii toisin. Siinä päätökset tehdään edelleen yksimielisesti neuvostossa, jossa jäsenvaltioiden hallitukset sopivat EU-kannoista. Jokaisella pääkaupungilla on siksi poliittinen ääni ja usein myös veto-oikeus (SEU 31 artikla).

Kiina ei voi kaataa komission tukitutkintaa tapaamalla Suomen tai Ruotsin hallitusta. Se voi silti pyrkiä vaikuttamaan siihen, jatkuuko Euroopan poliittinen paine vai hiipuuko se vähitellen. Saksa näyttää mekanismin selvimmin. Wangin Euroopan-tapaamisten jälkeen saksalaisraportointi kertoi Pekingin kehottaneen Berliiniä edistämään "järkevämpää" EU-linjaa samalla, kun Saksan teollisuus on vahvasti riippuvainen Kiinan markkinoista ja altis mahdollisille vastatoimille (Zeit, zdfheute.de). Oikeudellinen toimivalta pysyy Brysselissä. Poliittinen paine kulkee Berliinin kautta.

Liettuan hiljainen suunnanmuutos

Siisti kertomus Kiinan viehätysdiplomatiaa vastustavista Pohjoismaista mutkistuu idempänä. Liettuasta tuli EU:ssa Kiina-linjan symboli, kun se salli Taiwanin edustuston avaamisen Vilnaan vuonna 2021. Kiina alensi diplomaattisuhteita ja painosti Liettuaa taloudellisesti. Nyt Liettua keskustelee avoimesti suhteiden normalisoinnista (LRT, Lrytas). Liettualaisraportoinnin mukaan poliittisena tavoitteena on palauttaa suhteet noin kuudessa kuukaudessa, vaikka samassa keskustelussa asiantuntijat pitivät aikataulua kunnianhimoisena.

Laajempi viesti on selvä. Jos jäsenmaa, joka maksoi näkyvimmän hinnan Kiinan haastamisesta, etsii nyt sovittelua, muut pääkaupungit arvioivat tarkasti, kannattaako vastakkainasettelu Pekingin kanssa.

Tarkistetuista lähteistä ei ilmennyt konkreettisia myönnytyksiä Pohjoismaiden hallituksilta Wangin kiertueen aikana. Yksikään yhteislausuma ei muuttanut neuvoston kantaa. Yksikään kauppaprosessi ei liikahtanut. Lokakuun EU–Kiina-väliarvio on seuraava kova testi: pitääkö komission neuvotteluvoima, vai ovatko kahdenväliset kanavat jo hiljaa heikentäneet sen taustalla olevaa yhteistä linjaa.