Kiina koulutti 200 venäläissotilasta droonisotaan

Kiina ja Venäjä allekirjoittivat heinäkuussa 2025 salaisen kahdenvälisen sopimuksen, jonka sisällöstä ei saanut kertoa julkisesti. Sopimuksen nojalla Kiinan kansan vapautusarmeija koulutti marras-joulukuussa 2025 noin 200 venäläissotilasta droonisodankäynnissä, elektronisessa sodankäynnissä ja panssaroidun jalkaväen taktiikoissa. Osa koulutetuista palasi sotimaan Ukrainaan. Kolme eurooppalaista tiedustelupalvelua seurasi ohjelmaa kuukausia ennen kuin tieto tuli julki 19. toukokuuta, samana päivänä kun Vladimir Putin saapui Pekingiin (Kyiv Independent, n-tv).

Paljastus siirtää Kiinan roolia Venäjän sodassa lähemmäs suoraa sotilaallista osallistumista. Kyse ei enää ole vain siitä, että kiinalaiset yritykset pitävät Venäjän sotataloutta käynnissä. EU:n tiedustelu pystyi tunnistamaan järjestelyn, mutta unionin päätöksenteko tekee rankaisemisesta vaikeaa.

Mitä ohjelmassa rakennettiin

Koulutettujen joukossa oli sotilaskouluttajia nuoremmista kersanteista everstiluutnantteihin. Monet oli valittu juuri koulutustehtäviensä vuoksi. Kiinan kansan vapautusarmeijan laitoksissa Shijiazhuangissa, Zhengzhoussa, Yibinissä ja Nanjingissa he harjoittelivat droonien ja tykistön yhteiskäyttöä, droonien vastaista elektronista sodankäyntiä sekä FPV-drooneja kiinalaisilla simulaattoreilla. Yhden tiedustelupalvelun mukaan koulutuksesta valmistuneet osallistuivat myöhemmin droonioperaatioihin miehitetyllä Krimillä ja Zaporižžjassa. Reuters ei pystynyt vahvistamaan väitettä riippumattomasti.

Ohjelma oli rakennettu monistettavaksi. Kun kouluttaja palaa yksikköönsä, hän voi välittää kiinalaisia droonitaktiikoita sadoille operaattoreille. Tämä on teknologiansiirtoa ihmisten osaamisen kautta. Venäjä saa käyttöönsä osaamista maasta, joka on maailman johtava droonivalmistaja.

Yksimielisyyden loukku

EU on kiristänyt pakotteita kiinalaisia yrityksiä vastaan, joiden katsotaan tukevan Venäjän sotakoneistoa. Huhtikuussa 2026 hyväksytty 20. pakotepaketti kohdistui noin 27 kiinalaiseen ja hongkongilaiseen toimijaan. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvasi Kiinaa Venäjän sotatalouden "de facto" mahdollistajaksi.

Peiteyhtiöiden pakottaminen on eri asia kuin Kiinan kohteleminen valtiollisena sotilaallisena toimijana. EU:n pakotejärjestelmät ovat periaatteessa riittävän laajoja, jotta niitä voitaisiin käyttää Ukrainan alueellista koskemattomuutta heikentäviä toimijoita vastaan. Todellinen este on poliittinen. Kiinan kansan vapautusarmeijan yksiköihin tai kiinalaisiin sotilasviranomaisiin kohdistuva EU:n ulkopoliittinen päätös vaatii kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisyyden, joten yksikin maa voi estää päätöksen. Unkari on toistuvasti vesittänyt tai estänyt Kiinaa koskevia EU:n yhteisiä toimia. Siksi siirtymä yrityspakotteista valtiotason sotilaspakotteisiin on käytännössä lähes mahdoton.

Kolme pääkaupunkia, kolme häiriötekijää

Saksan asema näyttää ongelman selvästi. Liittokansleri Friedrich Merz toivoi 19. toukokuuta, että Xi Jinping painostaisi Putinia lopettamaan sodan. Samana päivänä Reuters kertoi Kiinan kouluttaneen Venäjän sotilaita. Saksalaiset autonvalmistajat menettävät jo markkinaosuuttaan Kiinassa. Berliinin on vaikea kiristää suhdetta kumppaniin, jonka markkinoilta se on samaan aikaan valumassa ulos.

Italiassa asetelma on toinen. Kolme päivää ennen Reutersin uutista teollisuusministeri Adolfo Urso sanoi kiinalaisten autonvalmistajien olevan tervetulleita ostamaan suljettuja Stellantisin tehtaita. Samalla hallitus kiristi hiljaisesti turvallisuusarvioita kiinalaisista investoinneista puolustusteollisuutta lähellä olevilla aloilla. Italian johto ei ole yhdistänyt sotilaskoulutusta koskevaa paljastusta teollisuuspoliittiseen kosiskeluun.

Puola suuntasi huolensa muualle. Varsova käytti viikon perutun Yhdysvaltain joukkojen rotaation hallintaan ja korosti, että päätös "koskee Saksaa, ei Puolaa". Maa, jolla on eniten syytä pelätä Venäjän droonikyvyn paranemista, puhui Kiinasta vain vähän.

Kolmessa pääkaupungissa näkyy sama peruskuvio. Jäsenmaat ovat kiinni kotimaisissa kriiseissä ja kahdenvälisissä investointisuhteissa. Yhteinen linja Pekingiä vastaan ei synny tästä lähtökohdasta helposti.

Mitä jäi piiloon

Heinäkuun 2025 sopimus oli vastavuoroinen. Venäläissotilaiden Kiinassa saaman koulutuksen rinnalla "sadat" kiinalaissotilaat harjoittelivat Venäjällä. He omaksuivat Ukrainassa testattuja droonitaktiikoita sodasta, jossa drooneja on käytetty enemmän kuin missään nykyaikaisessa sodassa. Jos Kiinan kansan vapautusarmeija vie opit omaan operatiiviseen suunnitteluunsa, kyse on yhtä aikaa Euroopan turvallisuusongelmasta ja Indopasifisen alueen ongelmasta. Eurooppalaiset johtajat käsittelevät näitä näyttämöitä erillisinä. Peking ei näytä tekevän niin.

Kolme tiedustelupalvelua piti tiedon hallussaan kuukausia ja toi sen julki juuri, kun Putin saapui Xin pääkaupunkiin. Vuodon ajoitus oli harkittu. Sen tavoittelemaa institutionaalista vastausta ei ole vielä nähty.