Komissio rajaisi veto-oikeuksia EU-jäsenyysneuvotteluissa

Euroopan komissio ehdotti 6. lokakuuta, että EU-maat voisivat hyväksyä jäsenyysneuvottelujen välivaiheet määräenemmistöllä yksimielisyyden sijaan (komission kysymykset ja vastaukset, BTA). Yksikään pääkaupunki ei voisi enää yksin pysäyttää ehdokasmaan neuvotteluja, mutta jokaisella jäsenmaalla olisi edelleen veto-oikeus lopulliseen jäsenyyteen. Muutos vaatii niiden hallitusten suostumuksen, jotka luopuisivat tästä vallasta. Ehdotus ei myöskään ratkaise kiistaa, joka liittyy Unkarin Ukrainaa koskevaan jarrutukseen.

Mistä veto-oikeus poistuisi ja missä se säilyisi

EU-jäsenyyteen johtavat neuvottelut etenevät monen välivaiheen kautta. Ne on jaettu aihekokonaisuuksiin. Kun kokonaisuus avataan, EU hyväksyy, että ehdokasmaa voi alkaa sovittaa kyseisen alan lainsäädäntöä unionin sääntöihin. Toistaiseksi jäsenmaiden hallitusten on pitänyt hyväksyä neuvottelukokonaisuuden avaaminen ja alustava päättäminen yksimielisesti. Siksi yksikin maa on voinut pysäyttää etenemisen (neuvoston selitys).

Komissio haluaa, että välivaiheista päätetään määräenemmistöllä. Se vaatii vähintään 15 jäsenmaan kannatusta, ja näiden maiden on edustettava vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä (SEU 16 artikla). Yksittäinen maa ei voisi enää yksin estää päätöstä. Viimeinen vaihe säilyisi ennallaan: EU-sopimuksen 49 artikla edellyttää jäsenmaiden hallitusten yksimielistä päätöstä, Euroopan parlamentin hyväksyntää ja jokaisen jäsenmaan ratifiointia (SEU 49 artikla).

Ehdotus ei ole vielä voimassa. Laajentumiskomissaari Marta Kos esitteli suosituksen, jota hallitukset eivät ole hyväksyneet. Komission asiakirjassa ei myöskään täsmennetä kaikkia oikeudellisia vaiheita, joita kunkin ehdokasmaan neuvottelukehyksen muuttaminen vaatisi. Neuvottelukehys on sääntökirja, josta hallitukset sopivat neuvottelujen alussa (komission tiedonanto).

Unkarin jarrutus ja vähemmistökoulujen kiista

Unkarin toiminta havainnollistaa, mihin muutoksella pyritään. European Pravdan mukaan Budapest kieltäytyi kolmesti, 17. heinäkuuta, 8. syyskuuta ja 29. syyskuuta, hyväksymästä komission arviota Ukrainan valmiudesta kahden neuvottelukokonaisuuden osalta. Arvio käsitellään ennen kokonaisuuksien avaamista (European Pravda).

Unkarin huoli perustuu aiempaan kiistaan. Euroopan neuvoston Venetsian komissio, perustuslakijuristeista koostuva asiantuntijaryhmä, arvosteli vuonna 2017 Ukrainan koulutuslakia, koska laki vähensi vähemmistökielistä opetusta toisella asteella (Venetsian komissio). Lausunto osoittaa, että kyse on vakavasta ja pitkäaikaisesta huolesta. Se ei kuitenkaan arvioi lakiesitystä, jota Kiova nyt käsittelee.

Unkari saattaa höllentää kantaansa. Unkarilaislehti Index kertoo Financial Timesin uutiseen viitaten, että pääministeri Péter Magyar kehotti diplomaatteja antamaan menettelyn edetä. Indexin mukaan Unkari antaa täyden tukensa vasta, jos Ukrainan parlamentti äänestää vähemmistökouluja koskevasta lakiesityksestä 12. lokakuuta, kuten on odotettu (Index).

Määräenemmistöpäätöksellä Unkari ei voisi enää yksin estää välivaihetta. Vähemmistökouluja koskeva kiista jäisi silti ratkaisematta, ja Budapestillä olisi edelleen veto-oikeus Ukrainan lopulliseen jäsenyyteen. Äänestyssääntöjen vaikutusvalta ei ulotu kaikkiin esteisiin. Pohjois-Makedonian seuraava askel riippuu perustuslain muutoksesta, jossa bulgarialaiset nimetään vähemmistöksi. Ehto kirjattiin neuvoston vuoden 2022 kompromissiin, ja sen voi täyttää vain Skopjen parlamentti (neuvoston päätelmät).

Keiden on hyväksyttävä muutos

Ehdotuksessa neuvottelujen etenemistä helpotetaan, mutta uusien jäsenmaiden valvontaa kiristetään jäsenyyden jälkeen. Ensimmäisten 15 jäsenyysvuoden aikana vakavasta EU:n arvojen rikkomisesta voitaisiin määrätä seuraamuksia, joista ankarin olisi äänioikeuden menetys EU:n neuvostossa (komission tiedonanto). Kun rikkomus todetaan, seuraamukset tulisivat voimaan automaattisesti, ellei määräenemmistö äänestäisi niitä kumoon.

Nykyinen menettely toimii päinvastoin. EU:n keino puuttua demokratian rapautumiseen, SEU-sopimuksen 7 artikla, edellyttää jäsenmaiden hallitusten yksimielisyyttä ennen toimia. Euroopan parlamentti totesi vuonna 2025, että Unkarin 7 artiklan menettelyssä oli järjestetty vuodesta 2018 lähtien yhdeksän kuulemista ilman, että riskistä olisi tehty edes virallista toteamusta (Euroopan parlamentti). Kos perusteli määräaikaa sillä, ettei uusista jäsenmaista tulisi pysyvästi toisen luokan jäseniä (The Guardian).

Äänestyssääntöjen muutos riippuu siitä, suostuvatko hallitukset luopumaan vallankäytön välineestä, jota ne ovat käyttäneet. Alankomaiden hallitus kannattaa tiukempia suojakeinoja. Ulkoministeri Tom Berendsen sanoi kuitenkin senaatille 29. syyskuuta, että Haag haluaa säilyttää yksimielisyyden tärkeissä liittymistä koskevissa päätöksissä (Eerste Kamer). Hän ei täsmentänyt, kuuluuko neuvottelukokonaisuuden avaaminen tällaisiin päätöksiin. Niin kauan kuin hallitukset eivät hyväksy muutosta eikä Kiova vastaa Unkarin koulutusta koskevaan huoleen, Unkarin kesällä käyttämä veto-oikeus toimii edelleen.