Constanțan räjähdys paljasti NATO:n meridroneaukon

Romanian joukot havaitsivat 5. kesäkuuta kello 06.00 ukrainalaisen meridroonin Constanțan siviilisatamassa, joka on NATOn suurin Mustanmeren logistiikkakeskus. Neljä tuntia myöhemmin, kello 10.00, Ukraina ilmoitti Romanialle menettäneensä neljän droonin hallinnan Venäjän elektronisen häirinnän takia. Kello 10.28 drooni räjäytti itsensä laituripaikalla 78, noin 500 metrin päässä öljyterminaalista (Agerpres, Straits Times).

Kukaan ei kuollut. Silti olennaista ei ollut räjähdys vaan neljän tunnin viive havainnon ja ilmoituksen välillä. Aseistetun meridroonin tulolle siviilisatamaan ei ollut valmista toimintamallia.

Tapaus oli kuukauden sisällä jo toinen. Kreikassa kalastajat löysivät 7. toukokuuta Lefkadan edustalla meriluolasta ukrainalaisen räjähteillä varustetun droonin, jonka moottori oli yhä käynnissä (skai.gr). Ukraina katsoi molempien tapausten johtuneen Venäjän elektronisesta sodankäynnistä (Maritime Executive).

Rakennettu aluksille, sokea drooneille

Romanian rannikkovalvontajärjestelmä SCOMAR seuraa yli kuusimetrisiä aluksia. Ukrainan Sea Baby -droonit ovat noin viisimetrisiä. Sisäministeriö myönsi, että pienet ja tutkaprofiililtaan matalat alustat "eivät kuuluneet niihin tavoitteisiin, joita varten järjestelmä alun perin suunniteltiin". Satamaan hiljattain asennettu droonintorjuntajärjestelmä taas kattaa ilmatilan, ei vedenpintaa (HotNews).

Myös vastuu on hajallaan. Puolustusministeri Radu Miruță sanoi, ettei armeija vartioi siviilisatamia. Rajavartiosto seuraa meriliikennettä. Satamaviranomainen hallinnoi aluetta. Constanțasta vastaa neljä eri instituutiota, mutta yhdelläkään ei ollut suunnitelmaa aseistetun meridroonin saapumiseen satama-altaaseen.

Romanian mahdollisuus paikata valvonta-aukkoa on jumissa kotimaan politiikassa. Maan miljardiluokan SAFE-puolustushankintaohjelman oli määrä vastata muun muassa matalalla lentävien ja vedenpintaa kulkevien uhkien valvontapuutteisiin. Ohjelma on kuitenkin pysähtynyt perustuslakituomioistuimeen vietyyn valitukseen, jonka tekivät saman hallituskoalition jäsenet, joka hyväksyi hankkeen. Siihen asti NATOn suurin Mustanmeren satama tukeutuu sensoreihin, jotka on rakennettu rahtialuksia varten.

Samaa rannikkoa jakava Bulgaria aktivoi tutka- ja helikopteripartiot muutamassa tunnissa. Perusongelma on silti sama: järjestelmät on kalibroitu tavanomaisille aluksille, ei viisimetrisille drooneille, joiden tutkajälki on pieni (armymedia.bg).

Turvallisuuskeskus on toistaiseksi paperilla

EU:n ehdottama vastaus on Mustanmeren meriturvallisuuskeskus. Sillä ei ole oikeusperustaa, budjettia eikä isäntäkaupunkia. Ajatus on peräisin vuoden 2025 yhteisestä tiedonannosta, joka on poliittinen linjauspaperi ilman sitovaa vaikutusta (EEAS). Romanialainen europarlamentaarikko Victor Negrescu on vaatinut hankkeen vauhdittamista Constanțan räjähdyksen seurauksena. Vauhdittaminen merkitsee kuitenkin vähän, jos lähtöpiste on konseptipaperi.

Toukokuussa 2026 vuotanut EU:n neuvoston asiakirja vahvisti, että maat käsittelevät drooniturvallisuutta yhä omana ongelmanaan. Jäsenvaltiot toimivat "siiloissa", eikä yhteistä havaitsemis- tai reagointijärjestelmää ole (Euronews). EU:n helmikuussa 2026 hyväksytty droonintorjunnan toimintasuunnitelma lupaa merellisen tilannekuvan pilottihankkeen, mutta täysimittainen käyttöönotto ajoittuu aikaisintaan vuoteen 2030 (Counter-UAS Action Plan). Suunnitelma painottuu sekin lähes kokonaan ilmaan. Vedenpinnassa liikkuvat meridroonit jäävät sivuun.

Sopimus toisenlaisille aluksille

Vuoden 1936 Montreux’n sopimus säätelee sotalaivojen kulkua Turkin salmien kautta Mustaltamereltä Välimerelle. Sen luokittelu perustuu kauppa-aluksiin ja sotalaivoihin. Meridroonit eivät sovi kumpaankaan ryhmään. Niissä ei ole miehistöä eikä komennettua upseeria, eikä Ukraina ole rekisteröinyt niitä sotalaivoiksi (Opinio Juris).

Turkki on tehnyt toimintakyvyttömäksi ainakin 11 aluevesilleen ajautunutta droonia, mutta ei ole lausunut niiden oikeudellisesta asemasta Montreux’n sopimuksen nojalla (Daily Sabah). Hiljaisuus palvelee Ankaraa. Asian avaaminen pakottaisi sen joko rajoittamaan ukrainalaisia drooneja tai tunnustamaan niille jonkinlaisen läpikulkuoikeuden.

Constanțassa drooni osui aallonmurtajaan, ei tankkeriin. Romania on sen jälkeen pyytänyt Ukrainaa ilmoittamaan, kun se menettää aseen hallinnan. Se kahdenvälinen pyyntö on tällä hetkellä Euroopan käytännön ratkaisu: droonin käyttäjää pyydetään soittamaan etukäteen, jos jokin menee pieleen, vaikka satamat pysyvät alttiina eikä oikeudellinen kehikko vielä tunnista aseita, joita sota jo käyttää.