Constantan räjähdys pakottaa drone-säännöt uusiksi

Ukrainan meridrooni ajautui 5. kesäkuuta Constanțaan, Romanian suurimpaan Mustanmeren satamaan. Se räjähti itsestään kello 10.27–10.28. Ukraina oli varoittanut Romanian viranomaisia kello 9.54, siis vain noin puoli tuntia aiemmin, kun tilanne oli jo käynnissä. Neljä ukrainalaista droonia oli menettänyt yhteyden Sevastopolin lähellä. Kiovan mukaan syynä oli Venäjän elektroninen häirintä, minkä jälkeen droonit siirtyivät automaattiseen itsetuhotilaan. Yksi niistä päätyi laituripaikalle Nato-maan siviilisatamassa.

Romanian väliaikainen ulkoministeri Oana Toiu sanoi 5. heinäkuuta, että Bukarest ja Kiova neuvottelevat protokollasta: Ukraina ilmoittaisi Romanialle, kun se menettää droonien hallinnan, ja ohjelmoisi ne räjähtämään ennen Romanian aluevesiä (HotNews). Lupaus on selkeä. Sen muuttaminen valvottavaksi järjestelmäksi on vaikeampi osa.

Kuka päättää Romanian satamassa

Nato vastaa itäisen sivustansa ilmavalvonnasta ja pystyy seuraamaan uhkia. Se ei kuitenkaan tee tulenkäyttöpäätöksiä jäsenmaan omassa satamassa (NATO). Romania käyttää suvereniteettia omassa ilmatilassaan ja aluevesillään. Kun hidas ja halpa drooni ajelehtii kohti siviililaituria, päätös työntekijöiden evakuoinnista tai terminaalin sulkemisesta kuuluu Romanian viranomaisille, ei liittokunnan komentorakenteille.

Päätös riippuu varoitusajasta. Luvut kertovat, miten arkiseksi uhka on muuttunut. Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua Romanian puolustusministeriö on laskenut yli 100 hyökkäystä rajan lähellä, 29 laitonta venäläisdroonien tunkeutumista Romanian ilmatilaan ja 15 ilmatilaloukkausta pelkästään vuonna 2026, joiden vuoksi sotilas- ja poliisikoneita on hälytetty 26 kertaa (Agerpres). Romania on pyytänyt liittolaisiltaan matalan lentokorkeuden tutkia ja torjuntadrooneja pieniä, hitaita kohteita vastaan, joita perinteistä ilmatorjuntaa ei rakennettu pysäyttämään (Straits Times). Lisäksi se on tilannut 24 saksalaista Skyranger 35 -droonintorjuntajärjestelmää (ArmyRecognition). Hankinnat etenevät kuitenkin vuosissa, eivät viikoissa. Kahdenvälinen käytäntö Kiovan kanssa voisi paikata aukkoa nopeammin, jos sellainen todella saadaan toimimaan.

Protokolla, jota kukaan ei näe

Allekirjoitettua tekstiä ei ole julkaistu. DW Romania kertoi, että Galațin ja Constanțan aiempien droonitapausten jälkeen viranomaiset lupasivat selityksiä "päivien kuluessa". Julkisuuteen jäi vastaamattomia kysymyksiä.

Toimiva protokolla joutuisi ratkaisemaan perusasiat, joista ei ole kerrottu julkisesti. Kuinka monessa minuutissa Ukrainan on ilmoitettava Romanialle yhteyden katkeamisesta? Missä tarkalleen itseräjäytyksen pitää tapahtua? Kuka saa hälytyksen: laivasto, satamaviranomainen vai rajapoliisi? Entä kuka maksaa, jos ennen rajaa räjäytetyn droonin sirpaleet vahingoittavat alusta tai pakottavat sulkemaan sataman?

Liettua näyttää toisenlaisen mallin. Sen parlamentti hyväksyi 30. kesäkuuta lain, jonka mukaan siviilit voivat hakea korvausta puolustusvaroista, jos Liettuan tai liittolaismaan joukot ampuvat droonin laillisesti alas ja aiheuttavat vahinkoa. Hakuaika on kolme vuotta (LRT). Vilna tunnisti vastuuaukon, sääti lain ja julkaisi sen. Romanian protokolla on yhä näkymätön niille satamatyöntekijöille, varustamoille ja rannikon asukkaille, joille epäonnistumisen kustannukset jäisivät. Sama improvisointi näkyy Naton koko itärajalla: Latvia ja Suomi rakentavat omia droonintorjuntajärjestelmiään ja vastuusääntöjään ilman yhteistä mallia (Euronews, Yle).

Romanian väliaikainen puolustusministeri Radu Miruta on sanonut, että vastuu kuuluu droonien laukaisijoille. Linja erottaa Ukrainan tukemisen siitä, että sodan sivuvaikutuksista tulisi hyväksytty arki. Periaate ei kuitenkaan ole korvausmenettely. Romania on kuvannut turvallisuussuunnitelman selkeämmin kuin se on näyttänyt sen. Niin kauan kuin protokollan ehdot eivät ole julkisia, Constanțan satamatyöntekijät ja varustamot joutuvat luottamaan järjestelmään, jota ne eivät näe.