Constantan räjähdys paljasti tutkakatveen

Constantan sataman laituripaikalla 78 meridrooni räjähti laituriseinämää vasten. Henkilövahinkoja ei tullut. Tekijää ei ole osoitettu. Vielä olennaisempaa on, ettei Romaniassa näytä olevan julkisesti nimettyä viranomaista, jonka tehtävä olisi havaita sotilastason ase ennen kuin se ajautuu siviilisatamaan.

Constanta ei ole vain romanialainen satama. Sen kautta kulkee ukrainalaista viljaa EU:n solidaarisuuskaistoja pitkin. Satama kuuluu uudistettuun Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, eli EU:n ensisijaiseen infrastruktuurikarttaan. Alueelliset asiantuntijat pitävät Romaniaa myös mahdollisena Mustanmeren logistiikkasolmuna Natolle (AGERPRES). Pitkä häiriö Constantassa heijastuisi Tonavan rahtiliikenteeseen, viljavientiin, Mustanmeren vakuutushintoihin ja liittokunnan sotilaalliseen suunnitteluun.

Kaksi valvontajärjestelmää, mutta kumpikaan ei nähnyt uhkaa

Romanian väliaikainen puolustusministeri Radu Miruță kuvasi ongelman suoraan: Romanian armeija ei vartioi Constantan satamaa rauhan aikana (European Pravda, WP). Vastuu kuuluu muille valtion elimille. Miruțăn mukaan satamalla pitäisi olla omat havaitsemisjärjestelmänsä.

Satamaa valvottiin ilmasta ja mereltä, mutta väärää uhkakokoluokkaa varten. Käytössä oleva droonintorjuntajärjestelmä pysäytti ilmasta tulleen droonin toukokuussa. Romanian rannikkovalvonta seuraa aluksia, joiden pituus on noin kuusi metriä tai enemmän. Magura V5 -meridrooni on 5,5 metriä pitkä. Se jää rajan alle. Kaksi järjestelmää oli siis rakenteellisesti sokeita juuri sille aseelle, joka satamaan päätyi.

Räjähdyksen jälkeinen tapahtumaketju vahvisti vastuun pirstaleisuuden. Siviilimeriviranomaiset havaitsivat kohteen ja ilmoittivat siitä laivastolle. Laivasto ilmoitti rajavartiostolle ja SRI:lle, Romanian sisäiselle tiedustelupalvelulle. Ukraina lähetti varoituksen vähän ennen kuin drooni räjäytti itsensä. Romanian rajavartiosto alkoi testata autonomista meridroonien havaitsemisjärjestelmää vasta tapauksen jälkeen (Digi24). Miruță vahvisti, että merellä oli tuhottu viisi muuta droonijäännettä, joista osassa oli räjähdysainetta (Adevărul, Antena 3).

Kyse oli sodan leviämisestä, ei todistetusta iskusta

Julkiset tiedot eivät osoita, että kyse olisi ollut tahallisesta iskusta Naton satamaan. Romanian ja Ukrainan lähteet viittaavat ukrainalaiseen meridrooniin, joka menetti hallinnan todennäköisesti Venäjän elektronisen sodankäynnin häirinnän vuoksi (BTA, Antena 3). Presidentti Nicușor Dan piti Moskovaa vastuullisena elektronisen sodankäynnin ketjun kautta, ei todistetun isku­käskyn perusteella (Moldova1). Bukarest ja Kiova neuvottelevat nyt menettelystä, jossa sovitaan varoitusrajoista ja droonien itsetuho-ohjelmoinnista ennen Romanian aluevesille päätymistä.

Ero ei pienennä ongelmaa vaan täsmentää sen. Tahallinen isku käynnistäisi selkeämmät sotilaalliset ja liittokunnan vastaukset. Elektronisen sodankäynnin sivuvaikutuksena harhautunut ase ei sovi yhtä hyvin valmiisiin lokeroihin. Se on liian vaarallinen tavallisiin satamamenettelyihin ja liian epäselvä automaattiseen sotilaalliseen komentoketjuun.

Kuka valvoo vettä

EU:lla on sääntelyä. CER-direktiivi velvoittaa kriittiset toimijat arvioimaan riskejä ja vahvistamaan häiriönsietoa. NIS2, sen kyberturvallisuutta ja välttämättömien palvelujen hallintaa koskeva rinnakkaissääntely, kattaa satamien hallintoelimet ja alusliikennepalvelut (EUR-Lex, European Commission). Komission tuore ohjeistus käsittelee fyysisiä, digitaalisia ja hybridihäiriöitä yhtenä kokonaisuutena. Mikään näistä kehyksistä ei silti yksilöi, kuka Romaniassa havaitsee pienen meridroonin ensin, luokittelee sen ja saa valtuuden tehdä sen vaarattomaksi ennen laituria.

Osa aukosta on kansallinen. CER-direktiivin mukainen kriittisten toimijoiden tunnistaminen ja valvonta kuuluvat jäsenmaille, ja Romanian toimeenpano voi olla yksinkertaisesti myöhässä. Sama kysymys koskee silti jokaista itäisen sivustan satamaa, joka hoitaa nyt sodanaikaista logistiikkaa: Varnaa, Burgasia, Alexandroupolia, Klaipėdaa ja Gdańskia. Bulgaria on jo laajentanut Romanian ja Turkin kanssa tehtävää miinantorjuntamissiota kattamaan merenalaisen infrastruktuurin valvontaa (BNR, AGERPRES). Liettua on mennyt ilmatilassa pidemmälle ja antanut lentoasemien pitäjille erillisen vastuun drooniriskien arvioinnista ja varautumismenettelyistä (LRT). Satamilla vastaavaa velvoitetta ei ole.

Eurooppa on antanut siviilisolmuille sodanaikaisia tehtäviä. Se ei ole antanut niille vastaavaa havaitsemiskykyä. Miruțăn ja jokaisen itäisen sivustan puolustusministerin pitäisi pystyä vastaamaan julkisesti yksinkertaiseen kysymykseen: kuka tarkalleen katsoo vettä?